Jos olisin pääministeri

Muiden suomalaisten rinnalla olen seurannut yhteiskuntasopimusneuvottelujen haparoivia ensi askelia. Välillä tuntuu, että aloitteiden tekijät rynnivät kuin norsut lasikaupassa. Ja toisaalta tuntuu, että laajempi osanottajakunta on vetäytynyt siilipuolustukseen korviaan kouristuksenomaisesti pidellen. Puhe kulkee kaukaa ohi. Ja minua harmittaa.

Ei näin! Asiat kannattaisi tehdä ihan toisin. Olisi kannattanut tehdä niin alusta asti.

Jos minä olisin pääministeri, kutsuisin kaikki asianomaiset työpajaan ja ideariiheen. Käskisin jättämään harmaat puvut ja pönäkät tittelit kotiin ja tulemaan paikalle avoin mielin uutta etsimään. Paikaksi en missään nimessä valitsisi valtioneuvoston linnaa enkä edes hotelli Korpilahden jäykkää auditoriota vaan rennon luovan ympäristön.

Porukka jaettaisiin sekalaisiin ryhmiin ja laitettaisiin puhtaalta pöydältä kuvaamaan, missä me nyt olemme ja miten olemme sinne tulleet. Kun nykytilasta olisi yhteinen näkemys, asetettaisiin tavoitteet yhdessä. Jälleen puhtaalta pöydältä. Ei syötettäisi valmiiksi annettua viiden prosentin tuottavuustavoitetta vaan yhdessä mietittäisiin missä tilanteessa kansantaloutemme, vientimme, työelämämme ja yhteiskuntamme ylipäätänsä pitäisi olla viiden vuoden kuluttua. Asetettaisiin tavoitteet aidon oikeasti yhdessä. Ehkä saattaisimme päätyä kurkottamaan jopa pidemmälle. Tai keksiä uusia vielä parempia tavoitteita, joita itse on olisi osannut edes ajatella.

Ja tärkeimpänä jokaiselle tehtäisiin kysymys, mitä minä ja minun edustamani taustaryhmä on valmis osaltaan tekemään, jotta tuohon tavoitteeseen päästään. Ei siis veitsi kurkulla vaadittaisi antautumaan vaan jokaiselle tarjottaisiin mahdollisuus osallistua. Kuunneltaisiin toisia ja mietittäisiin, mitä voisimme tehdä toistemme tavoitteita tukeaksemme. Olisiko asiamme ja agendamme yhdistettävissä? Ja mihin sillä tiellä päädyttäisiin ja riittääkö se? Mitä tarvitaan lisää ja voinko minä venyä vielä vähän lisää? Ainoa vaatimus olisi, että jokaisen on osallistuttava.

Näin minä sen tekisin, jos olisi pääministeri. Mutta en ole.