tiistai 25. syyskuuta 2018

Danske Bank ja Airiston Helmi ovat vain jäävuoren huippu

Rikollisessa rahanpesussa ei ole aina kyse miljardeista niin kuin Danske Bankissa paljastuneessa rahanpesuvyyhdissä. Eikä rahanpesua valvota aina yhtä näyttävin iskuin kuin KRP Airiston Helmeä. Useimmiten rahaa pestään pieninä virtoina useilla eri toimialoilla. Pienistä puroista koostuu suuria virtoja. Valvontaa tekevät meidän viraston virkamiehet ja varsin matalalla profiililla. Joskus tuntuu, että liiankin matalalla profiililla ja ainakin ehdottomasti liian pienin resurssein.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo valtakunnallisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Rahanpesulla tarkoitetaan toimia, joilla pyritään häivyttämään tai peittämään rikoksella hankitun omaisuuden alkuperä niin, että omaisuus näyttää laillisesti hankitulta. Rikoksella hankittu omaisuus voi olla peräisin mistä tahansa rikoksesta eli rahanpesun kohteena voi olla esimerkiksi varastettu ajoneuvo tai veropetoksella hankittu hyöty.

Valvonnan keskiöissä on käteisen rahan liikkeet ja valvonnan kohteena sellaiset toimialat, joissa käteistä liikkuu merkittävissä määrin.  Tällaisia toimijoita ovat Finanssivalvonnan valvoman perinteisen rahoitussektorin lisäksi esimerkiksi valuutanvaihtoliikkeet, perintäliikkeet, kuluttajaluotonantajat, panttilainauslaitokset, kiinteistönvälitysliikkeet ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeet sekä tavaroita myyvät tai välittävät liikkeet. Hyvin tyypillinen rahanpesutapaus voisi olla esimerkiksi kiinteistön, ajoneuvon tai kodinkoneiden käteisostaminen ja edelleen myyminen. 

Rahanpesulaissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta riskialoilla toimiville elinkeinonharjoittajille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelujen tuottajan tai myyjän muun muassa tunnistettava asiakkaansa, seurattava asiakkaiden toimintaa, tehtävä ilmoitus epäilyttävistä liiketoimista Keskusrikospoliisille. Me puolestaan valvomme, että lainsäädäntö tunnetaan ja velvoitteita noudatetaan.

Käytännössä helpommin sanottu kuin tehty. Koko Suomessa siis näitä toimialoja käytännössä valvoo neljä tarkastajaa täällä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Valvottavia yrityksiä on kymmeniätuhansia. Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale valtiovarainministeriöstä kirjoitti blogissaan tällä viikolla, että ”suurimmalla osalla suomalaisista rahanpesun torjunnan viranomaisista on liian vähän henkilöstöä”. https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valvonnan-tehostaminen-ehkaisee-rahanpesua Tätä viestiä olemme yrittäneet välittää ministeriöille ja päättäjille jo vuosia.

Olemme esittäneet valtion talousarvion ensi vuoden kehykseen viittä uutta virkaa rahanpesun valvontaan. Tämä perustuu erityisesti kansainvälisen rahanpesua valvovan FATF:n (Financial Action Task Force) moitteista Suomelle. FATF on parhaillaan tekemässä uutta maa-arviota Suomen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan osalta. Suomi on vastaanottanut ensimmäisen luonnoksen maa-arvioraportista. Siinä on yksiselitteisesti todettu, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on aliresurssoitu. FATF:n arvion mukaan tehokas ja tarkoituksenmukainen valvonta ei ole nykyisillä resursseilla mahdollista, kun otetaan huomioon valvottavien suuri määrä.

Danske Bankin ja Airiston Helmen tapaukset ovat suuruudessaankin vain jäävuoren huippu. Tärkeä kysymys juuri nyt onkin, ottaako Suomi vakavissaan rahanpesun torjumisen vai haluaako Suomi olla erityisen houkutteleva ja kilpailukykyinen sijoituskohde harmaalle taloudelle ja sen rikollisille lieveilmiöille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti