Okei, myönnetään. Otsikko on aika raflaava ja hieman
kärjistetty. Mutta en ole voinut välttyä tuon suuntaisilta ajatuksilta
istuessani kevään aikana kymmenissä aluehallintouudistuksen kokouksissa.
Itse teen tällä hetkellä töitä lähinnä valtion aluehallinnon
uudistamisen parissa. Valtioneuvosto on asettanut uudistuksen tavoitteeksi muodostaa
kuuden nykyisen aluehallintoviraston sijaan yksi monialainen valtakunnallisesti
toimiva virasto, jolla on vahva läsnäolo alueilla. Palvelutoiminnassa on tavoitteena
vahva asiakaslähtöisyys ja palvelujen digitalisointi. Samalla arvioidaan
keskusvirastojen ja nykyisen aluehallinnon välinen työnjako sekä tehdään ehdotukset
työn organisoimiseksi.
Uuden maakuntahallinnon rakentamisesta on vahvasti välittynyt
kuva, että nyt jaetaan valtaa. Sama piirre on myös valtion aluehallinnon
uudistamisessa. Asiantuntijat ovat tehneet useita erinomaisia selvityksiä
erilaisista organisointivaihtoehdoista. Samoista selvityksistä tehdään
kuitenkin täysin vastakkaisia johtopäätöksiä riippuen siitä, mistä suunnasta
uudistusta katsoo. Osa sektoriministeriöistä katsoo asioita syvältä
substanssiasiantuntijuuden näkökulmasta ja osa nykyisten aluehallintovirastojen
lailla poikkihallinnollisuuden mahdollisuuksien ja monimuotoisen asiakkuuden näkökulmasta.
On todella harmillista, ettei hallitus ole selkeämmin
osoittanut suuntaa uudelle virastorakenteelle. Me asiantuntijat voimme istua
kokouksia hamaan tulevaisuuteen saakka, emmekä pysty vakuuttamaan toisiamme eri
ratkaisujen paremmuudesta. Sekä sektorilähtöisyys että poikkihallinnollisuus
voidaan molemmat perustella paremmaksi ratkaisuksi riippuen näkökulmasta. Ratkaisun
tekemiseksi on astuttava askel vielä kauemmaksi ja katsottava etäämmältä.
Muun muassa OECD on kritisoinut maaraporteissaan Suomen
julkisen hallinnon siiloutumista. Omassa työssämme näemme sen joka päivä.
Ratkaisuksi on tarjottu uudenlaista yhdessä tekemistä ja sähköisiä
asiakasportaaleja. Sori vaan, itse en laskisi noiden tekijöiden varaan.
Uudenlainen yhdessä tekeminen vaatii uudenlaiset rakenteet. Sähköiset portaalit
ovat väline.
Tavoitteena on syvällinen toimintakulttuurimuutos, joka ei
ole mahdollinen vanhoissa sektorilähtöisissä rakenteissa. Rakenteiden ja
johtamisen on tuettava uudenlaista toimintaa. Siiloissa on vaikea nähdä eri
osasten suhdetta toisiinsa ja kokonaisuus hämärtyy. Aluehallintovirastojen
käynnistämässä normienpurkuhankkeessa on selkeästi käynyt ilmi, että
substanssinäkökulmasta jokainen normi näyttää tärkeimmältä. Asiakasrajapinnasta
katsottuna pelkällä maalaisjärjellä pystyy näkemään, mikä asia on tärkeämpi
kuin toinen.
Nyt pitäisi olla rohkeutta katsoa asioita riittävän kaukaa.
Pitäisi olla myös rohkeutta johtaa. Niin kauan kuin kuvitellaan, että muutos
syntyy kymmenissä laaja-alaisissa työryhmissä, saadaan aikaan vain paperia ja
turhautumista. Hallituksen on annettava suunta ja johtaminen vastuutettava. Ja sitten muutos pitää vain tehdä. Ei se sen
kummempaa ole.
Hyvä Minna! Turhautumisessa ja sen julkituomisessa on aivan uutta pontta. Sä olet julkisen sektorin VILLE TOLVANEN - digitalistien äänitorvi - sama turhautuminen ja avautuminen on johtanut melkoiseen uuteen kulttuuriin, hienoon verkostoon ja pikkuhiljaa muutokseen. Digitaaliset alustat ovat vain väline. Niin ovat! Jakoon menee!
VastaaPoistaKiitos Marja 💚
VastaaPoista