tag:blogger.com,1999:blog-5815381266624768042024-02-19T20:15:06.472-08:00AvijohtajaMinna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.comBlogger22125tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-38725353549575398902018-12-06T06:09:00.000-08:002018-12-06T06:09:10.128-08:00Perinnöksi aitoja kohtaamisia - juhlapuhe itsenäisyyspäivänä 6.12.2018 Hyvinkäällä
<span style="font-family: Calibri;">Menneisyyttä kunnioittaen, nykyisyyttä tarkastellen ja
tulevaisuutta aprikoiden haluan tässä puheessa tuoda esiin näkökulman, joka ei
ole tyypillisin itsenäisyyspäivän puheissa, mutta äärimmäisen merkityksellinen
suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Aloittaakseni lainaan Turun
yliopiston apulaisprofessori Niina Junttilan sanoja: ”Lapsemme ja nuoremme ovat
parasta mitä meillä on”.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Itsenäisyyden retoriikassa sukupolvien välinen vuorovaikutus
on vahvasti läsnä. Isänmaa – maa johon isiemme lapsina synnymme. Äidinkieli –
kieli, jolla äitiemme kanssa kommunikoimme. Vanhempien ja isovanhempien tapana
on puhua siitä, mitä he haluavat lapsilleen jättää. Eikä silloin yleensä ole
kyse rahasta tai maallisesta omaisuudesta vaan henkisestä pääomasta, arvoista,
tunteista, ajattelu- ja oppimiskyvystä, hyvinvoinnista ja ympäristöstä. Itsenäisyyden
taisteluissa isät ja äidit, mummit ja vaarit halusivat saavuttaa lapsilleen jättääkseen
turvallisen ja tasa-arvoisen paikan kasvaa ja elää, ja jossa lapsilla on mahdollisuus
hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Samaan aikaan takaraivossa on saattanut takoa
ajatus siitä, että lapset puolestaan turvaavat vanhempiensa elämää sen
loppumetreillä. Myös isoäideille ja isoisille toivottiin vapaata ja turvallista
paikkaa vanheta. Tästä näkökulmasta Suomi taisteltiin ja rakennettiin sukupolvien
jatkumolle, meidän vanhemmillemme, meille - vanhempiemme lapsille, meidän
lapsillemme ja heidän lapsilleen vielä monessa polvessa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Lasten ja nuorten rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on
muuttunut radikaalisti itsenäisen Suomen aikana. Itsenäisyyden alkutaipaleella
lapset osallistuivat työhön, varsin raskaaseenkin työhön, jo ennen murrosiän
alkamista. Lapset siis osallistuivat perheen elannon tuottamiseen ja siitä
vastuunkantamiseen. Lapsuus oli lyhyt. Lapsia saatettiin lähettää pois kotoa jo
varhain elättämään itsensä piikoina tai renkeinä.<span style="color: red;"> </span>Koulunkäyntiä
ei tuolloin vielä kovin arvostettu, ainakaan maaseudulla, koska se vei lapset
pois työn, elinkeinon, ääreltä. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja jopa henkeä uhkasivat
ravinnonpuute, kulkutaudit ja väkivalta. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Itsenäistyneen Suomen päättäjät ja vaikuttajat alkoivat
kuitenkin heti hartiavoimin tehdä töitä hyvinvointiyhteiskunnan eteen. Lasten
ja nuorten hyvinvointia Suomessa on edesauttanut muun muassa
oppivelvollisuuslaki, jonka presidentti Ståhlberg allekirjoitti keväällä 1921,
3,5 vuotta itsenäistymisen jälkeen. Tämän jälkeen lasten ja nuorten
koulunkäynti alkoi yleistyä ja työnteko vähentyä. Suomalaisen peruskoulun arvomaailma
ja periaatteet ovat siitä lähtien tasoittaneet sosioekonomisista taustoista
aiheutuvia eroja ja mahdollistaneet hyvää elämää tasapuolisesti. Ja kuten
tiedämme, koululaitoksemme on noussut tuon jälkeen yhdeksi maailman
arvostetuimmista.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yhteistyötä sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden
eteen yli sektorirajojen osattiin tehdä jo <span style="color: #4472c4; mso-themecolor: accent1;">1920-</span>luvulla. Kouluneuvos Erik Mandelinin,
Mannerheimin lastensuojeluliiton perustajan Sophie Mannerheimin ja arkkiatri
Arvo Ylpön yhteistyö suomalaislasten ja -nuorten hyvinvoinnin eteen oli
merkittävää. Neuvolatoiminta, lastensairaala, terveyssisarkoulutus, ehkäisevä
mielenterveystyö, sotaorpojen auttaminen, keskoshuolto, nuorisopoliklinikka, ja
myöhemmin lasten ja nuorten sekä vanhempainpuhelimet, ovat vaikuttavia
esimerkkejä heidän alulle panemastaan työstä, joka on jatkunut itsenäisen
Suomen eri vuosikymmenillä. Kolmikko sai myös kenraali Mannerheimin työn keulakuvaksi.
Seuraavin sanoin Mannerheim kutsui kansalaisia mukaan lasten olojen
parantamiseen: ”Työn määränpäänä olkoon, että jok’ainoa Suomen lapsi
äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osansa siitä
hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten
kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi”. (Mannerheimin
lastensuojeluliitto 2017.)<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Joka ainoa nuori saakoon osansa hellyydestä ja huolenpidosta
kehittyäkseen hyväksi ja hyödylliseksi kansalaiseksi. Tässä on ajattelemista
tähänkin päivään. Myös hartiavoimia tarvitaan tänäkin päivänä. Ja tahtoa ja tekoja,
niin poliittisia kuin arkipäiväisiäkin tekoja, meiltä kaikilta. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Mitkä sitten ovat tämän päivän lasten ja nuorten
hyvinvoinnin haasteet, joihin nyt tulisi hihat käärien tarttua, kuten Mandelin,
Mannerheim ja Ylppö aikanaan? Kuolleisuuslukujen katsominen ei ole enää
relevanttia lasten ja nuorten hyvinvointia määriteltäessä. Nykypäivän haasteet
ovat erilaisia kuin itsenäisyyden varhaisina vuosina.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Suomessa on tällä hetkellä lähes 66 000 koulutuksesta
ja työelämästä syrjäytynyttä nuorta. Se on pienestä kansastamme sellainen
määrä, joka vaikuttaa merkittävästi kansantalouteemme ja koko Suomen
tulevaisuuteen. Nyt syntyvyydenkin ollessa pohjalukemissa, meillä ei ole varaa
menettää yhtään nuorta. Tämän olemme mediastakin viime päivinä voineet kuulla.
Syrjäytymisen syyt ovat moninaisia; muiden muassa perheiden huono-osaisuus,
kouluttamattomuus, päihteet ja mielenterveysongelmat. Heikoimmassa asemassa ja
suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne, joille näitä riskitekijäitä kasautuu
useita. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Ratkaisuja lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi pohdittiin
”Kasvattavatko kasvukeskukset pahoinvoivia nuoria?” -vaikuttajaseminaarissamme
reilu kuukausi sitten. Seminaarissa oli paikalla lähes 200 lasten ja nuorten
eteen töitä tekevää vaikuttajaa, yli hallinnollisten alojen, eduskunnasta,
ministeriöistä, kuntien sivistys- ja sotealoilta sekä tutkimus- ja järjestökentiltä.
Seminaarissa nuorten pahoinvointia käsiteltiin neljästä näkökulmasta:
yksinäisyys, liikkumattomuus, päihteet ja köyhyys. Seminaarin tavoitteena oli
tuoda syrjäytymiskeskusteluun faktoja, tieteellisesti tutkittua tietoa, ja sitä
me saimme. Faktat ovat karuja<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Aloitetaan päihteistä. Herättelevimmäksi tulokseksi, ei
yllättäen noussutkaan nuorten oma, vaan vanhempien päihteiden käyttö, joka
koskettaa todella merkittävää osaa suomalaislapsista. Vanhempien päihteiden
käyttö on suuri riski lapsen ja nuoren kehitykselle ja hyvinvoinnille. Myös
alkoholin ja muiden huumaavien aineiden helppo saatavuus ovat uhka nuorille ja
heidän hyvinvoinnilleen. (Raitasalo 2018.) Lisäksi tiedetään, että mielenterveysongelmat
saattavat lisätä päihteidenkäyttöä ja päihteidenkäyttö puolestaan vaikuttaa
lisäävän mielenterveyteen liittyviä ongelmia (Aalto 2017).<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Toiseksi, liikkumattomuus uhkaa lasten ja nuorten terveyttä
ja hyvinvointia. Nuorten miesten kestävyyskunto on heikentynyt 1980-luvun
alusta yli 10 %. Samanaikaisesti huonokuntoisten määrä on yli
kuusinkertaistunut. Rasittavan ja reippaan liikkumisen määrä miltei puolittuu
kolmannen ja yhdeksännen luokan välissä. Koulu tasoittaa liikkumisen eroja, mutta
vapaa-ajalla eli iltaisin ja viikonloppuisin liikkuvien ja liikkumattomien
lasten ja nuorten välillä erot ovat silmiin pistävän suuret. (Vasankari 2018.)<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Koko keskustelu tuntui kiteytyvän köyhyyden teemasta
puhuttaessa. Köyhä lapsuus kurkottaa pitkälle aikuisuuteen sukupolvien yli
jatkuvina toimeentulo-ongelmina.<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>Kalliisiin
erityispalveluihin panostaminen ja halpojen peruspalvelujen lakkauttaminen
kohdistuu erityisesti köyhiin lapsiperheisiin, mikä aiheuttaa eriarvoistumista
entisestään. Myös<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>vanhempien vähäinen
koulutus säteilee nuoren elämään ja tulevaisuuteen monin tavoin. (Karvonen 2018.)<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><o:p></o:p></b></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="font-family: Calibri;">Säästin viimeiseksi seminaarin riipaisevimman teeman;
yksinäisyyden. Sen lisäksi, että <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">yksinäisyys
satuttaa ja sairastuttaa, se vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten toivottomalta
tulevaisuus voi näyttää. Yksinäisyys vaikuttaa konkreettisesti aivojen
toimintakykyyn, joten kyse ei ole vähäpätöisestä ongelmasta. </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>15-vuotiaista nuorista jopa viidesosa kokee
jatkuvaa yksinäisyyttä. Poikien alle kymmenvuotiaana kokema yksinäisyys
ennustaa 18-vuotiaana koettavaa yksinäisyyttä, psyykkistä oireilua ja
itsetuhoisuutta. (Junttila 2018.) Kokemukset yksinäisyydestä ja
näkymättömyydestä ovat selvästi yleisempiä muun muassa koulutuksesta ja työelämästä
syrjäytyneillä nuorilla kuin opinnoissa tai työssä olevilla. (Aaltonen,
Kivijärvi & Myllylä 2018) <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Kuulostaa tutulta, samat teemat toistuvat myös vanhuksiin
liittyvässä keskustelussa, joten kyse lienee yhteiskunnallisesti laajemminkin ratkaistavista
aiheista.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Koko kuva suomalaisten lasten ja nuorten, tai vanhustenkaan,
hyvinvoinnista ei onneksi piirry näin lohduttomasti. Valtaosa lapsista ja
nuorista voi hyvin, jopa erinomaisesti.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Suomi on ollut aktiivisesti mukana myös kansainvälisessä yhteistyössä
lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistääkseen. Suomenkin ratifioimassa, vuonna
-89, voimaan tulleessa, YK:n Lasten oikeuksien sopimuksessa todetaan, että lapsella
on oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava
huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. Sopimuksessa todetaan myös, että lasta
on suojeltava välinpitämättömältä kohtelulta. Mikä olisi välinpitämättömämpää kohtelua
kuin lapsen mielipiteen ja kokemuksen huomiotta jättäminen? Lasten ja nuorten
oikeuksien toteutumiseksi on Suomessa säädetty Lastensuojelulaki (2007) ja
Nuorisolaki (2016), joiden tavoitteina on muun muassa turvata oikeus
turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen,
harrastamiseen sekä edistää osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä
kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Hyvinvointiin panostaminen näkyy myös kansainvälisissä
vertailuissa. Elämme maailman vapaimmassa, vakaimmassa, lukutaitoisimmassa ja
onnellisimmassa maassa. <span style="color: black;">Suomi on maailman paras maa
myös inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa ja ihmisten perusoikeuksien
suojelemisessa. </span>Meillä on eniten inhimillistä pääomaa<span style="color: black;">.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Lapsille Suomi on
maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa. Suomalaiset nuoret ovat
hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä ja
OECD-maiden nuorista kolmanneksi tyytyväisimpiä. Voimme siis olla aidosti
ylpeitä maastamme, kansastamme ja hyvinvoinnistamme. (Tilastokeskus 2018)<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="color: black;">Sitä suuremmalla syyllä, jos
haluamme pysytellä näiden rankinglistojen kärjessä myös tulevaisuudessa, meidän
tulee pitää kiinni siitä, että pahoinvoivien lasten ja nuorten ja myöhemmin
aikuisten ja vanhusten joukko, ei kasva, vaan vähenee.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Seminaarimme ei jäänyt vain ongelmien
voivotteluun. </span>Ongelmien tunnistamisella halusimme etsiä ratkaisuja lasten
ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Ratkaisuissa läpi teemojen olimme hyvin yksimielisiä siitä, että lasten
ja nuorten merkityksellisyyden kokemista tulee lisätä ottamalla heidät mukaan
päättämään itseään koskevista asioista. Tämä koskee meitä kaikkia aikuisia:
meidän tulee ottaa aikaa aidosti kohdata ja kuunnella lapsia ja nuoria!<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Karkeasti jaotellen voidaan ajatella, että itsenäisyyden
alkutaipaleen lapsia ja nuoria koetelleet fyysiset uhat; nälkä ja taudit, ovat
nykypäivän lapsilla ja nuorilla vaihtuneet mieltä vaivaaviksi uhkiksi;
osattomuuden, arvottomuuden ja merkityksettömyyden kokemuksiksi. Nämä
kokemukset syntyvät juurikin kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa aiempien
sukupolvien kanssa. Aidossa kohtaamisessa on kyse läsnäolosta ja välittämisestä
sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Kohtaamisella voidaan vahvistaa
merkityksellisyyden ja kuulumisesta tunnetta, jotka ovat ratkaisevia
hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen toimijuuden kannalta. Se, miten kohtaamisessa
onnistumme, kertoo millainen tulevaisuutemme on; miten meidät kohdataan nyt ja
myöhemmin. Ehdotan, että 101-vuotiaan Suomen perintö jälkipolville on myönteinen,
hyvinvointia vahvistava, aito kohtaaminen. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Arvoisa juhlakansa, näillä sanoilla haluan toivottaa teille hyvää
itsenäisyyspäivää! <o:p></o:p></span></div>
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Lähteet:<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin: 0cm 0cm 0pt 21.3pt; text-indent: -21.3pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Aalto, M. 2017. Samanaikainen päihde- ja mielenterveyshäiriö.
Verkkosivut: </span><a href="https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/mielenterveys/samanaikainen-paihde-ja-mielenterveyden-hairio"><span style="color: #0563c1; font-family: Calibri;">https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/mielenterveys/samanaikainen-paihde-ja-mielenterveyden-hairio</span></a><span style="font-family: Calibri;">.
Viitattu. 4.12.2018.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin: 0cm 0cm 0pt 21.3pt; text-indent: -21.3pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Aaltonen, S., Kivijärvi, A. & Myllylä, M. 2018. Työn ja koulutuksen
ulkopuolella olevien nuorten aikuisten koettu hyvinvointi. E-julkaisu
1.11.2018: </span><a href="http://www.julkari.fi/handle/10024/137076"><span style="color: #0563c1; font-family: Calibri;">http://www.julkari.fi/handle/10024/137076</span></a><span style="font-family: Calibri;">.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin: 0cm 0cm 0pt 21.3pt; text-indent: -21.3pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Junttila, N. 2018. Kasvattavatko kasvukeskukset pahoinvoivia nuoria?
-seminaari. 26.10.2018. Etelä-Suomen aluehallintovirasto.<span style="color: red;"><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin: 0cm 0cm 0pt 21.3pt; text-indent: -21.3pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Karvonen, S. Kasvattavatko kasvukeskukset pahoinvoivia nuoria?
-seminaari. 26.10.2018. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin: 0cm 0cm 0pt 21.3pt; text-indent: -21.3pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2017. Verkkosivut: </span><a href="https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/historia/"><span style="color: #0563c1; font-family: Calibri;">https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/historia/</span></a><span style="font-family: Calibri;">.
Viitattu 3.12.2018.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin: 0cm 0cm 0pt 21.3pt; text-indent: -21.3pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Raitasalo, K. Kasvattavatko kasvukeskukset pahoinvoivia nuoria?
-seminaari. 26.10.2018. Etelä-Suomen aluehallintovirasto.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin: 0cm 0cm 0pt 21.3pt; text-indent: -21.3pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tilastokeskus. 2018. Suomi maailman kärjessä. Verkkosivut: </span><a href="http://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html"><span style="color: #0563c1; font-family: Calibri;">http://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html</span></a><span style="font-family: Calibri;">.
Viitattu 5.12.2018.<span style="color: red;"><o:p></o:p></span></span></div>
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 11pt; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Vasankari, T. 2018.
Kasvattavatko kasvukeskukset pahoinvoivia nuoria? -seminaari. 26.10.2018.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto</span>Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-31258836872952686692018-09-25T03:53:00.001-07:002018-09-25T05:57:38.614-07:00Danske Bank ja Airiston Helmi ovat vain jäävuoren huippu<span style="font-family: "calibri";">Rikollisessa rahanpesussa ei ole aina kyse miljardeista niin
kuin Danske Bankissa paljastuneessa rahanpesuvyyhdissä. Eikä rahanpesua valvota
aina yhtä näyttävin iskuin kuin KRP Airiston Helmeä. Useimmiten rahaa pestään
pieninä virtoina useilla eri toimialoilla. Pienistä puroista koostuu suuria virtoja. Valvontaa tekevät meidän
viraston virkamiehet ja varsin matalalla profiililla. Joskus tuntuu, että
liiankin matalalla profiililla ja ainakin ehdottomasti liian pienin resurssein.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo valtakunnallisesti
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja sen nojalla
annettujen säännösten noudattamista. Rahanpesulla tarkoitetaan toimia, joilla
pyritään häivyttämään tai peittämään rikoksella hankitun omaisuuden alkuperä
niin, että omaisuus näyttää laillisesti hankitulta. Rikoksella hankittu
omaisuus voi olla peräisin mistä tahansa rikoksesta eli rahanpesun kohteena voi
olla esimerkiksi varastettu ajoneuvo tai veropetoksella hankittu hyöty.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Valvonnan keskiöissä on käteisen rahan liikkeet ja valvonnan
kohteena sellaiset toimialat, joissa käteistä liikkuu merkittävissä määrin. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tällaisia toimijoita ovat Finanssivalvonnan
valvoman perinteisen rahoitussektorin lisäksi esimerkiksi valuutanvaihtoliikkeet,
perintäliikkeet, kuluttajaluotonantajat, panttilainauslaitokset, kiinteistönvälitysliikkeet
ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeet sekä tavaroita myyvät tai välittävät
liikkeet. Hyvin tyypillinen rahanpesutapaus voisi olla esimerkiksi kiinteistön,
ajoneuvon tai kodinkoneiden käteisostaminen ja edelleen myyminen. </span><br />
<span style="font-family: "calibri";"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Rahanpesulaissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta riskialoilla
toimiville elinkeinonharjoittajille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että
palvelujen tuottajan tai myyjän muun muassa tunnistettava asiakkaansa,
seurattava asiakkaiden toimintaa, tehtävä ilmoitus epäilyttävistä liiketoimista
Keskusrikospoliisille. Me puolestaan valvomme, että lainsäädäntö tunnetaan ja
velvoitteita noudatetaan.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Käytännössä helpommin sanottu kuin tehty. Koko Suomessa siis
näitä toimialoja käytännössä valvoo neljä tarkastajaa täällä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
Valvottavia yrityksiä on kymmeniätuhansia. Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale valtiovarainministeriöstä
kirjoitti blogissaan tällä viikolla, että ”suurimmalla osalla suomalaisista
rahanpesun torjunnan viranomaisista on liian vähän henkilöstöä”. </span><a href="https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valvonnan-tehostaminen-ehkaisee-rahanpesua"><span style="color: #0563c1; font-family: "calibri";">https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valvonnan-tehostaminen-ehkaisee-rahanpesua</span></a><span style="font-family: "calibri";">
Tätä viestiä olemme yrittäneet välittää ministeriöille ja päättäjille jo
vuosia. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Olemme esittäneet valtion talousarvion ensi vuoden kehykseen
viittä uutta virkaa rahanpesun valvontaan. Tämä perustuu erityisesti
kansainvälisen rahanpesua valvovan FATF:n (Financial Action Task Force)
moitteista Suomelle. FATF on parhaillaan tekemässä uutta maa-arviota Suomen
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan osalta. Suomi on
vastaanottanut ensimmäisen luonnoksen maa-arvioraportista. Siinä on
yksiselitteisesti todettu, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on
aliresurssoitu. FATF:n arvion mukaan tehokas ja tarkoituksenmukainen valvonta
ei ole nykyisillä resursseilla mahdollista, kun otetaan huomioon valvottavien
suuri määrä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Danske Bankin ja Airiston Helmen tapaukset ovat suuruudessaankin
vain jäävuoren huippu. Tärkeä kysymys juuri nyt onkin, ottaako Suomi
vakavissaan rahanpesun torjumisen vai haluaako Suomi olla erityisen
houkutteleva ja kilpailukykyinen sijoituskohde harmaalle taloudelle ja sen
rikollisille lieveilmiöille. <o:p></o:p></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-57432226259363107472018-04-18T01:06:00.001-07:002018-04-18T01:06:27.583-07:00Tumpelo, tunari, idiootti
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Aluehallintovirastoissa työskentelevät virkamiehet saavat
varsin kirjavaa palautetta. Saamme positiivista palautetta, mutta valitettavan
usein palaute on vähemmän kannustavaa. Otsikon palautteen tekee erityisen
ikäväksi se, että sitä ei ole antanut ulkoinen asiakkaamme vaan kirjaamon
sisäiset asiakkaat. Voi olla vaikea uskoa, mutta tämänkaltaisilla nimillä on
työkaveria kutsuttu. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Meillä on käynnissä hanke tiedolla johtamisen parantamiseksi.
Ilman ajan tasalla olevaa tietoa, on vaikea johtaa kohti tulevaisuutta. Tieto
syntyy käynnissä olevissa prosesseissa. Tietoa tuottavat sekä asiakkaat että
asiantuntijat. Keskeisessä asemassa on tiedon virheetön ja yhtäläinen kirjaaminen
niin kirjaamossa kuin vastuualueilla. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Hankkeen aikana olen tutustunut paremmin kirjaamistyöhön ja
sen merkitykseen virastollemme. Vaikka kirjaaminen ei ole substanssityötä, sen
merkitys on vähintään yhtä tärkeää niin tiedolla johtamiselle kuin asiakkaan
oikeusturvalle. Tämä tosiasia unohtuu meiltä välillä. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Kirjaamisessa sekä kirjaamossa että vastuualueilla tapahtuu
virheitä. Asiakkaat harvoin toimittavat täydellisiä dokumentteja. Ne voivat
olla puutteellisia tai virheellisiä. Kirjaajat joutuvat tekemään usein todella
monimutkaista selvittelytyötä, johon he tarvitsevat asiantuntijoiden apua. Apua
saa vain pyytämällä. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Vastuualueilla tapahtuvat kirjaamiskäytännöt vaihtelevat.
Asioita kirjataan eri tavalla johtuen historiasta, asioiden määrästä, viraston
suuruudesta, puutteellisesta perehdyttämisestä, heikosta osaamisesta, ajan
puutteesta tai mitä moninaisemmista syistä. Matkatessamme kohti uutta valtion
lupa- ja valvontavirastoa, on tärkeä löytää yhtenäiset tarkoituksenmukaiset kirjaamistavat.
Itse asiassa tuota yhtenäistä toimintaa tarvitaan jo nyt, jotta tiedot olisivat
vertailukelpoisia ja luotettavia. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Nyt käynnissä olevassa hankkeessa pyritään tunnistamaan
ongelmat sekä yhdessä ratkaisemaan niitä. Tämä voi tarkoittaa yhteisiä
pelisääntöjä tai vaikkapa uutta koulutusta. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee virheitä
tahallaan. Meillä aluehallintovirastossa ei työskentele yhtään tumpeloa,
tunaria tai idioottia. Meillä työskentelee tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä,
jotka inhimillisyydessään tekevät joskus myös virheitä. Minäkin teen virheitä.
Ja niin todennäköisesti myös sinä. Työkaverin nimitteleminen on epäasiallista
käyttäytymistä, joka ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää. Kiire tai
stressikään eivät oikeuta käyttäytymään huonosti. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Meidän esimiesten tehtävänä on puuttua epäasialliseen
käyttäytymiseen, kun sellaista havaitsemme tai sellaisesta kuulemme. Meillä
jokaisella on oikeus asialliseen palautteeseen ja arvostavaan kohteluun.
Kenenkään työ ei ole arvokkaampaa kuin toisen. Se on vain erilaista.</span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-70466526482689142602017-12-21T01:00:00.000-08:002017-12-21T01:00:37.344-08:00Joulusatu 2017<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Korvatunturilla seurataan aktiivisesti uutisia. Viime aikoina joulupukki oli kiinnittänyt erityistä huomiota monenkin asian yhteydessä käytävään valinnanvapauskeskusteluun. Korvatunturin </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">sosiaali</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">- ja terveyspalvelut oli toki nyt jo tehokkaasti järjestetty. Tonttujen perusterveydenhuollosta vastaa vikkelästi liikkuva</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">, </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">asiakalähtöinen</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> ja osaava shamaani, sosiaalipalveluista joulumuorin siskoista ja serkuista muodostu</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">va Turvaverkko ry, joka järjestää</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> Korvatunturin asukkaille niin päivähoito- kuin vanhuspalvelujakin. Erityisen ylpeä tunturin väki oli jo vuosisatoja sitten käynnistyneestä kehittämishankkeesta ”Lupa välittää”, jonka keskeinen periaate oli, ettei ketään jätetä yksin. Kaikista pidetään huolta. </span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Valinnanvapausperiaate kuitenkin kiinnosti joulupukkia. Hän pohti, että jollain tonttutoiminnan osa-alueella olisi kyllä mukava järjestää jonkinlainen valinnanvapauskokeilu. Aikansa pohdittuaan pukki päätti, että tontut voisivat valita työtehtävänsä pajassa vapaammin. Pukki ajatteli, että voisi järjestää pestuumarkkinat. Hän oli kuullut, että sellaisista oli hyviä kokemuksia</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> esimerkiksi eteläsuomalaisessa aluehallintovirastossa</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">.</span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Niinpä ryhdyttiin tuumasta toimeen. Tarjolla oli toinen toistaan mielenkiintoisempia tehtäviä. Oli nuken hiusten kampaajaa ja barbien meikkaajaa, mikroautomekaanikkoa, tietokonepeliasentajaa, pehmolelun kouluttajaa, lautapelitestaajaa, jääkiekkomaalin virittäjää, akustisen kitaran koesoittajaa ja vaikka mitä. Kuhina </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">markkinapäivänä </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">oli kova j</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">a ilmoittautumistiskeillä </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">pitkät</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> jonot. Vaan ei kaikilla</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">.</span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Keskustorin sivukujalla oli pienen pieni koju, jonka edessä ei tonttuja parveillut. Koju oli itse asiassa niin pieni, ettei </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">sitä heti kojuksi edes tunnistanut</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Tuossa kojussa istui kaksi harmaata hiljaista tonttua. Vili ja Valo olivat vastanneet muistipelikorttien värittämisestä vuosikymmenten ajan. Ei heidän lahjansa mikään myyntihitti ollut. Hitit </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">tulivat menivät</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">, mutta korttien kysyntä oli kuitenkin ollut tasaista vuodesta toiseen. Erityisesti isoäidit olivat toivoneet muistipelejä lapsenlapsilleen joululahjoiksi. Se kun oli peli, jota oli kiva pelata yhdessä suvun kesken pienimmästä suurimpaan, nuorimmasta vanhimpaan.</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Muistipelikorttien värittäminen ei ollut myöskään kaikkein suosituin tonttutehtävä. Vili ja Valo tosin rakastivat työtään. Teemat vaihtelivat vuosien välillä ja kauniit kuvat ilahduttivat värittäjiä. </span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Illan tullen markkinat alkoivat hiljentyä. Vili ja Valo kokosivat tavaroitaan vaitonaisina. Muistipelikojulla ei ollut käynyt kukaan. Ei yhtään kukaan. Hiljaa tontut pohtivat miten mahtaisi käydä seuraavana päivänä. Mahtaisiko kukaan entisistäkään värittäjistä tulla töihin heidän kanssaan. Ja miten he selviäisivät tilauksista, jos todella olisivat jäämässä kahdestaan. Tontut tiesivät, että vaikka heitä väsyttikin, uni ei tulisi silmään. Huoli oli liian suuri.</span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Seuraavana aamuna Vili ja Valo istuivat </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">värittämössä</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> kahdestaan aamusta iltaan. Ja seuraavana. Ja sitäkin seuraavana. Muista pajoista kuului iloista porinaan ja innostuneita tonttuja tuntui riittävän kaikkialla muualla. Joulu lähestyi kovaa vauhtia, mutta väritettävien korttien pino ei tuntunut pienenevän. Harmaat tontut olivat muuttuneet entistäkin harmaammiksi.</span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Lähettämön Aino-tonttu alkoi eräänä iltapäivänä ihmetellä odottavien lähetysten suurta määrää ja alkoi tutkia, miksi paketit eivät lähteneet. Yhdestä paketista puuttui muistipeli, toisesta paketista puuttui muistipeli ja kolmannesta paketista puuttui muistipeli. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Kymmenistä paketeista puuttui muistipeli. Mitä ihmettä? Minne muistipelit olivat jääneet, Aino ihmetteli ja päätti ottaa asiasta selvää. Tarkemmin ajateltuaan hän alkoi muistella nähneensä värittäjätontut juuri eilen värittöminä laahustavan ohi lounaskeittiön. Hän alkoi epäillä, ettei kaikki ehkä ollut ollenkaan kunnossa.</span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Aino päätti lähteä ottamaan asiasta selvää ja pyysi mukaansa työsuojelutontut Millin ja Mallin. Yhdessä he saapuivat </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">värittämöön</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> ja löysivät sieltä lopen uupuneet Vilin ja Valon, jotka kertoivat, että valinnanvapaus oli vienyt heiltä viimeisetkin apukädet. Korvatunturilla oli perinteisesti huolehdittu vastuullisesti kaikista tehtävistä, kivoista ja vähemmän kivoista. Aikaisemmin pukki oli ollut hyvin tarkka siitä, että kiertävillä </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">vuorolistoilla varmistettiin kaikkien töiden sujuminen ja kaikkien tonttujen työhyvinvointi kiireisistäkin ajoista huolimatta. </span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Työsuojelutontut päättivät viipymättä lähteä neuvottelemaan joulupukin kanssa. Tilanne ei voinut jatkua tällaisena. Joulupukki kuunteli tonttuja tarkkaavaisena ja huoli paistoi hänen silmistään. Miten </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">ihmeessä näin oli voinut käydä? </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Tähän on pakko puuttua. Ihan heti.</span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Pukki kutsui koolle joillakin työpaikoilla henkilöstöinfoksikin kutsutun tonttuinfon ja ilmoitti valinnanvapauskokeilun päättyneen. Oikeudenmukaiset tehtäväkuvat, työvuorolistat ja tehtäväkierto palautettaisiin välittömästi. Kokeilu oli epäonnistunut, pukki myönsi. Muori taputti pukkia selkään ja muistutti, että hyvätkin johtajat tekevät virheitä ja parhaat johtajat myöntävät ne ja korjaavat virheensä yhdessä henkilöstönsä kanssa. Ja näin siis toimittiin myös Korvatunturilla.</span><br />
<span style="line-height: 21.600000381469727px;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Vili ja Valo hymyilivät toisilleen. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Muistipelikortit valmistuisivat sittenkin ajoissa ja lahjat ehtisivät saajilleen. Tästä tulisi sittenkin ih</span><a href="https://www.blogger.com/null" name="_GoBack"></a><span style="line-height: 21.600000381469727px;">an hyvä joulu.</span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-15243680539186547622017-10-30T05:36:00.000-07:002017-10-30T05:36:45.716-07:00Tunteet pelissä - ja työelämässä
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Viime viikot ovat olleet henkilökohtaisessa elämässäni
varsinaista tunteiden vuoristorataa. Suuria pettymyksiä, pieniä ilonaiheita,
synkkää surua ja orastavaa toivoa. Jotka minut tuntevat, tietävät, että en
pysty enkä haluakaan peittää tunteitani. En ehkä aina pysty täysin hallitsemaan
kaikkia tunteitani, mutta toisaalta tiedän, etteivät myöskään tunteet hallitse
minua. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Miten tunteet sitten näkyvät ja vaikuttavat työssäni? Ilonaiheita
ja -hetkiä ei stressaavassa työelämässä ole liikaa. Sen sijaan aggressioista ja
vihanpurkauksista kuulee kerrottavan vähän turhankin usein. Entä sitten
epävarmuus ja pelko? Voiko johtaja jakaa huolensa? Vai tekeekö tunteiden
näyttäminen johtajasta heikon? </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Niin johtamisessa kuin kaikessa ihmisten välisessä kanssa
käymisessä tärkeintä on aitous. Kyky olla rehellisesti oma itsensä kaikissa
tilanteissa. Jos pidättyväisyys on luonteenomaista, voi yhtäkkinen avautuminen
olla hämmentävää. Mutta jos persoonaan kuuluu tuntea vahvasti, saa se
mielestäni myös näkyä. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tunteiden näyttäminen ei tarkoita tunteiden vietäväksi
antautumista. Vihaa saa ilmaista ja tuohtumuksensa saa sanoittaa, mutta se ei
saa tarkoittaa pelolla johtamista. En keksi juuri mitään sellaista asiaa, joka
oikeuttaisi huutamaan työyhteisössä. Huutaminen ei kuulu vastuulliseen
aikuiseen käytökseen. Eikä varsinkaan johtamiseen. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Johtajakin on ihminen ja siksi kaikki inhimillinen on mahdollista
myös johtajan elämässä. Suru on yksi osa inhimillistä elämää ja johtajallakin
on oikeus surra. Jokainen tekee sen tavallaan, toiset avoimemmin kuin toiset.
Mutta usein on helpompi jaksaa vaikeina aikoina, kun on edes hieman raottanut
yksityisyyden verhoa. Työyhteisön empaattisuus ja tuki pystyy kannattelemaan
myös johtajaa vaikeina aikoina. Olen saanut tämän henkilökohtaisesti kokea. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Entä epävarmuus? Voiko johtaja sanoa, että ei tiedä? Tämä on
johtamisen kannalta yksi vaikeimpia tunnealueita. Meillä
aluehallintovirastoissa on käynnissä suuri muutos. Aluehallintovirastot
lakkaavat maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä. Osa porukasta siirtyy
maakuntiin, osa muihin keskusvirastoihin ja ministeriöihin, iso osa uuteen
valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon. Ilmassa on paljon kysymyksiä,
mutta vähän vastauksia. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Seuraavassa esimiespäivässämme on yhtenä teemana sumussa
johtaminen. Miten pitää yllä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta, kun ei
itsekään tiedä minne ollaan menossa. Kyse on nimenomaan luottamuksesta. Minun
on johtajana uskottava, että vaikka emme tiedä, asiat järjestyvät kuitenkin
oikein päin. On elettävä vahvasti tätä päivää ja keskityttävä niihin asioihin,
joihin voi itse vaikuttaa. On aivan turha huolehtia asioista, joihin ei voi
vaikuttaa. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">” Anna minulle tyyneyttä
hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita
voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.”</i></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Luottamus synnyttää luottamusta. Ilo ja nauru tarttuvat.
Mutta niin tarttuu pelkokin. Pelko on ainoa tunne, jota en johtajana haluaisi
näyttää. Se ei tarkoita, etteikö minuakin joskus pelottaisi. Olimme vuosia
sitten tulossa kahden perheen kesken purjehdusviikonlopun vietosta saaristosta
ja jouduimme kovaan ukkosmyrskyyn. Tuuli 16 m/s, salamoi ja jyrisi. Veneessä
meitä oli neljä aikuista ja viisi 1-7-vuotiasta lasta. Minua pelotti aivan
järkyttävän paljon. Mutta lapsille oli koko ajan toistettava, että hätää ei
ole. Pahinta olisi ollut näyttää oma pelkonsa. Samoin on työyhteisössä. Johtaja
luo omalla käytöksellään ja omilla tunteillaan turvallisuutta ja
turvattomuutta. Omat pelot pitää pystyä käsittelemään, mutta niitä ei käsitellä
työyhteisössä vaan työnohjauksessa ja oman esimiehen kanssa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Ehdoton suosikkitunteeni on nauru. Eräässä entisessä
työpaikassani oli kirjanpitäjä, joka opetti minulle, että ”työssä pitää saada
nauraa täydellä palkalla”. Ja tuota ohjetta olen parhaani mukaan noudattanut
jokaisessa työpaikassani. Kaikkein mieluiten nauran itselleni ja omille
mokilleni. Omalla esimerkilläni olen halunnut osoittaa, ettei mokaaminen ole
maailman loppu ja tekevälle sattuu. Vain niille ei satu, jotka eivät koskaan
tee mitään.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Minun johtamissani
työyhteisöissä saa näyttää tunteita ja erityisesti saa nauraa. Naurun kuoleminen
tarkoittaa myös työyhteisön kuolemaa. </span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-71762365942232221132017-10-05T12:13:00.001-07:002017-10-05T12:13:40.737-07:00Unelmien työpäivä
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tänään 5.10. vietettiin ensimmäisen kerran kansallista
unelmien työpäivää. On hienoa, että hyvän työpäivän sisällöstä keskustellaan.
Hyvä työpäivä ei ole itsestään selvyys eikä kaikilla ole mahdollisuutta
unelmien työpäivään edes yhtä kertaa vuodessa. Suomalaisessa työelämässä on
valtavan paljon huonoja työpäiviä, huonoja työpaikkoja ja pahoinvointia.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Millainen sitten olisi minun unelmien työpäivä? Siihen ei
tarvita taikatemppuja eikä sirkushuveja. Itse asiassa minulla on todella usein unelmapäiviä
jo nykyisellään. Parhaimmillaan unelmien työpäivä sisältää yhdessä tekemistä, tekemisen
iloa ja onnistumisen elämyksiä. Parhaat työpäivät ovat niitä, kun päästään
porukalla mahtavaan flow-tilaan. Silloin työ ei edes tunnu työltä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yhdessä tekeminen on minulle tärkeää. En ole yksinäinen
puurtaja. Sitäkin on tullut hetken aikaa yrittäjänä kokeiltua, mutta rakastan
intohimoisia keskusteluja, voimien yhdistämistä ja vaikeuksien selättämistä
porukassa kootulla osaamisella. Saan virtani toisista ihmisistä. En heitä
tyhjäksi imien vaan heidän voimastaan rikastuen. Yhteistyö on aina enemmän kuin
vain osiensa summa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tekemisen ilo syntyy, kun työtehtävät ovat riittävän
haasteellisia ja niitä on sopiva paljon. Työn pitää olla myös etenevää.
Tulosten tekemiseen pitää olla aidot edellytykset. On turhauttavaa jos töitä on
liian vähän tai ne eivät tarjoa haastetta. Muistan jo nuorena kesätöistä kaupan
lihatiskiltä ns. kitutunnin. Sen viimeisen aukiolotunnin kun asiakkaita oli
tosi vähän ja vain odoteltiin työpäivän päättymistä. Harvoin on ollut yhtä
tylsää. Omakohtaisesti ole monesti kokenut, että ei työn määrä stressaa vaan
jos työ ei suju. Haasteellisuus tekee työstä mielekkään. On mahtavaa päästä
käyttämään luovuuttaan ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikeatkin ongelmat kääntyvät
mahdollisuuksiksi kun oikein innostuu. Onnistumiset tuntuvat myös upeimmilta
silloin ne koetaan yhdessä. Yksin on vaikea hehkuttaa ja sitähän onnistumisen
hetkellä pitää tehdä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Muistan vuosia sitten kipuilleeni työpaikan vaihtamista ja
haikeutta mahtavan tiimin ja työyhteisön jättämisestä. Viisas tuttavani
kuitenkin totesi, että johtamisasenteellani onnistun todennäköisesti luomaan
myös uudessa työpaikassani unelmatiimin ja hyvän työilmapiirin. Onnekseni hän
oli oikeassa. Minulla on ollut ilo työskennellä lähes poikkeuksetta ihan huikea
hienojen tiimien kanssa. Eli joko olen johtajana onnistunut tekemään asioita
oikein tai sitten olen vain yksinkertaisesti tavattoman onnekas.
Todennäköisesti vähän molempia. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Esimerkiksi nykyinen johtoryhmäni on täynnä äärimmäisen
sitoutuneita ja tunnollisia ihmisiä, jotka kaikki ovat keskenään hyvin
erilaisia. He ovat oikealla tavalla kunnianhimoisia ja rohkeita. He osaavat
heittäytyä kanssani mitä syvällisimpiin keskusteluihin haastavistakin aiheista.
Heidän kanssaan saavutan helposti sen työn upeimman tilan eli flown. Se on se
tunne kun ajantaju katoaa ja hyvä olo tekemisestä valtaa mielen. Silloin
minulla on unelmien työpäivä.</span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-39398760304930129192017-08-28T06:39:00.000-07:002017-08-28T06:39:27.779-07:00Avoimuutta, yhteistä tekemistä ja vastuunottoa
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Partio on yksi parhaita juttuja elämässäni. Ilman partiota
en olisi koskaan uskaltanut tai edes osannut unelmoida työstä johtajana. Partiossa
ovat syntyneet myös tärkeimmät arvoni johtamisessa: yhdessä tekeminen, ilo ja
innostus sekä toisten arvostaminen. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Vietin viime viikonlopun Evolla metsässä 2000 muun
partiolaisen kanssa. Suurin osa heistä oli minua huomattavasti nuorempia johtajia.
Heitä, joiden varassa suomalainen työhyvinvointi ja menestys on tulevina
vuosikymmeninä. Suomen Partiolaisten Johtajatulet järjestettiin nyt toista
kertaa ja tapahtuma ylitti kaikki odotukset. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Rankkasadekaan ei haitannut, kun innokas kuulijajoukko
kuunteli Suomen yrityselämän, järjestöjen ja julkisen sektorin huippujohtajia
ja asiantuntijoita. Repusta kaivettiin vain lisää sadevaatteita. Sade taukosi
välillä, mutta puhe ei. Isolla lavalla Nokian hallituksen puheenjohtaja,
yrittäjä Risto Siilasmaa neuvoi puhumaan ihmisille tavoitteista, ei
mittareista. Rovion Peter Vesterbacka kehotti johtajia luomaan ympäristön, jossa
uskalletaan tehdä ja tehdään. Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Bruce
Oreck vannotti olemaan ainutlaatuinen, ei muita erinomaisempi. Hän uskoo myös
optimismiin ja totta tosiaan, huomautti meille suomalaisille, ettei kielestämme
löydy omaa sanaa optimismille. Vain lainasanoja!</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Viikonloppuna vahvistui oma optimismini, ihan kaikilla
maailman kielillä. Sadassa (!) työpajassa pohdittiin parempaa johtajuutta,
kovaa osaamista, tulevaisuuden tekemistä, eettistä johtajuutta sekä
vapaaehtoisten johtajuutta fasilitaattoreina mm. Helsingin hiippakunnan piispa
Irja Askola, Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio, Maanpuolustuskorkeakoulun
rehtori Ilkka Korkiamäki, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena
Mörttinen, Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, Koneen toimitusjohtaja Panu Routila,
Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski ja monta muuta yhteensä siis sata
alansa huippuosaajaa. En itse asiassa koskaan missään ole tavannut yhtä
vaikuttavaa kattausta suomalaista johtamisosaamista. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Itse vedin työpajan arvoristiriidoista työelämässä. Mistä
arvoristiriidat tunnistaa ja miten niitä voi käsitellä. Yhdessä parinkymmenen
osallistujan kanssa loimme portaat sille, miten asioita voi työyhteisössä
lähestyä. Olennaista on avoin asioiden esille ottaminen, yhteinen tunnistaminen
ja tunnustaminen, asioista sopiminen ja seuranta. Näin siis terveessä
työyhteisössä. Muunlaisiakin tilanteita on, eikä niihin ole yhtä oikeaa
ratkaisua. Tärkeintä on puhuminen.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Vaikka esiintyjäkunta johtajatulilla oli vaikuttava,
vaikuttavinta olivat kuitenkin itse partiolaiset. En kuullut kenenkään
tosissaan valittavan runsaista sateista tai teltassa yöllä lähes pakkasrajaan
laskeneesta lämpötilasta. Hommat hoidettiin yhdessä ja talkootehtävä-laput
loppuivat kesken jo heti ensimmäisenä iltana. Vessasta ei ollut kertaakaan paperi
loppu, ruokaa riitti kaikille ja jonoissa oli hauskaa jutella vieraidenkin
ihmisten kanssa. Johtajatulilla kohtasi runsaasti sellaista asennetta, jota
toivoisin tapaavani aina vaan useammin suomalaisessa työelämässä. Avoimuutta,
yhteistä tekemistä, vastuunottamista ja välittämistä. Järjestäjät osoittivat
suunnatonta rohkeutta. Kaikki eivät suinkaan olleet kokeneita tuhansien
ihmisten tapahtumatuottajia. On hienoa jos harrastuksessa ja työssä voi
jatkuvasti oppia uutta. Maailma muuttuu koko ajan niin nopeasti ettei kukaan
meistä ole koskaan täysin valmis. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Aloitin viikonlopun jälkeisen työviikon maanantaiaamuna
virastomme johtoryhmän kokouksella. Ensimmäiset kymmenen minuuttia yhteisestä
ajastamme käytin viikonlopun kokemuksistani kertomiseen. Pointtina ei
kuitenkaan ollut kertoa pelkästään kuinka hieno viikonloppu minulla oli, vaan
saada rekrtoinnistammekin vastaavat johtajat muistamaan vapaaehtoistyössä
kertyneen kokemuksen merkitys. Partiossa (ja varmasti monissa muissakin
harrastuksissa) kertyy runsaasti rautaista osaamista, joka ei perinteisessä
ansioluettelossa välttämättä näy. Siksi on tärkeää arvioida osaamista
laajemminkin. Ja tulevaisuuden johtaminen on turvattu Johtajatulilla. Kahden
vuoden päästä uudelleen.</span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT9GvfkSGioex8y2JUuzOiIzdaMGYOLoByea_7K-QJKyxRBhg8MXvd9990wAuaHWzmw7kMSe44MmHBuqsNliSr9J0b5N5lTd_4nGhSMp1zZYlx1s6XJycxANCmIzIBYAd3K8FTYgbx4Nw4/s1600/Peter.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT9GvfkSGioex8y2JUuzOiIzdaMGYOLoByea_7K-QJKyxRBhg8MXvd9990wAuaHWzmw7kMSe44MmHBuqsNliSr9J0b5N5lTd_4nGhSMp1zZYlx1s6XJycxANCmIzIBYAd3K8FTYgbx4Nw4/s1600/Peter.jpg" /></a></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-48049965473869186892016-09-05T05:33:00.002-07:002016-09-05T05:33:28.709-07:00Onnea suomalainen yrittäjä!
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tänään vietetään 20. valtakunnallista yrittäjän päivää.
Päivän tarkoituksena on kasvattaa yrittäjyyden arvostusta ja lisätä
tietoisuutta yrittäjyydestä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Olen aina tehnyt työtä yrittäjyyden puolesta, niin
virkamiehenä kuin luottamushenkilönäkin. Ystäväpiiriini kuuluu useita
yrittäjiä. Ja olenpa kokeillut itsekin yrittämistä. Tiedän, että se ei ole
helppoa. Ei millään mittarilla mitattuna. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Aluehallintoviraston asiakkaina on runsaasti yrittäjiä ja
yrityksiä. Me ohjaamme, neuvomme, luvitamme ja valvomme. Olemme usein täällä
avissa keskustelleet siitä, onko työmme rajoittamista vai mahdollistamista.
Näen itse, että lainsäädäntö antaa raamit tai rajoitteet ja me lupia
myöntämällä mahdollistamme. Kun lupaehdot on täytetty, saa antaa palaa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Lupa tekee yrittämisen turvalliseksi. Kun lupaehdot on
täytetty ja sääntöjä noudatetaan, voi suomessa keskittyä itse yritystoimintaan.
Viranomaisten mielivaltaa ei tarvitse pelätä kun pelaa yhteisillä
pelisäännöillä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Pelisäännöt tekevät pelistä myös reilun. Valvonnalla
varmistamme, että kilpailu on neutraalia ja kaikki voivat toimia samalla
viivalla. Sääntöjen rikkominen ei ole epäreilua viranomaisia kohtaan vaan siitä
kärsivät asiakkaat ja rehellisesti toimivat kilpailijat. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Toki meillä virkamiehillä on paljon opittavaakin.
Erityisesti siinä, miten kohtaamme asiakkaamme. Toisin kuin yritysten, meidän
ei tarvitse kilpailla asiakkaista. Palveluitamme on pakko käyttää, vaikka ne
olisivat kuinka huonoja tai hitaita. Yritykselle jokainen asiakastapahtuma on
menestyksen mittari.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Minulle ei kuitenkaan ole yhdentekevää, millaisena
virastomme palvelu koetaan. Haluan, että asiakkaittemme kokemukset ovat
myönteisiä ja työmme vaikuttavaa. Haluan omalta osaltani olla tekemässä yrittämisestä
Suomessa ehkä pikkaisen helpompaa tai ainakin vaivattomampaa. Siksi haluan mm. purkaa
normeja, vähentää päällekkäisyyksiä, nopeuttaa käsittelyaikoja, digitalisoida
palveluja jne. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yritykset ovat suomalaisen yhteiskunnan verisuonisto, jossa
kansantalouden elinvoima virtaa. On meidän kaikkien yhteinen asia pitää huolta
yritysten toimintaympäristöstä ja hyvinvoinnista. Yritykset tarjoavat meille
työtä ja hyvinvointia. Yrittämisen motiivit ovat monenlaiset. Mutta
lopputulokset hyödyttävät meistä jokaista. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Eläköön suomalainen työ! Yrittäjä on päivänsä ansainnut.</span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-65111174685919966332016-06-14T01:11:00.001-07:002016-06-14T01:11:53.191-07:00VALTATAISTELUA JA TURHIA KOKOUKSIA
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Okei, myönnetään. Otsikko on aika raflaava ja hieman
kärjistetty. Mutta en ole voinut välttyä tuon suuntaisilta ajatuksilta
istuessani kevään aikana kymmenissä aluehallintouudistuksen kokouksissa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Itse teen tällä hetkellä töitä lähinnä valtion aluehallinnon
uudistamisen parissa. Valtioneuvosto on asettanut uudistuksen tavoitteeksi muodostaa
kuuden nykyisen aluehallintoviraston sijaan yksi monialainen valtakunnallisesti
toimiva virasto, jolla on vahva läsnäolo alueilla. Palvelutoiminnassa on tavoitteena
vahva asiakaslähtöisyys ja palvelujen digitalisointi. Samalla arvioidaan
keskusvirastojen ja nykyisen aluehallinnon välinen työnjako sekä tehdään ehdotukset
työn organisoimiseksi.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Uuden maakuntahallinnon rakentamisesta on vahvasti välittynyt
kuva, että nyt jaetaan valtaa. Sama piirre on myös valtion aluehallinnon
uudistamisessa. Asiantuntijat ovat tehneet useita erinomaisia selvityksiä
erilaisista organisointivaihtoehdoista. Samoista selvityksistä tehdään
kuitenkin täysin vastakkaisia johtopäätöksiä riippuen siitä, mistä suunnasta
uudistusta katsoo. Osa sektoriministeriöistä katsoo asioita syvältä
substanssiasiantuntijuuden näkökulmasta ja osa nykyisten aluehallintovirastojen
lailla poikkihallinnollisuuden mahdollisuuksien ja monimuotoisen asiakkuuden näkökulmasta.
</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">On todella harmillista, ettei hallitus ole selkeämmin
osoittanut suuntaa uudelle virastorakenteelle. Me asiantuntijat voimme istua
kokouksia hamaan tulevaisuuteen saakka, emmekä pysty vakuuttamaan toisiamme eri
ratkaisujen paremmuudesta. Sekä sektorilähtöisyys että poikkihallinnollisuus
voidaan molemmat perustella paremmaksi ratkaisuksi riippuen näkökulmasta. Ratkaisun
tekemiseksi on astuttava askel vielä kauemmaksi ja katsottava etäämmältä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Muun muassa OECD on kritisoinut maaraporteissaan Suomen
julkisen hallinnon siiloutumista. Omassa työssämme näemme sen joka päivä.
Ratkaisuksi on tarjottu uudenlaista yhdessä tekemistä ja sähköisiä
asiakasportaaleja. Sori vaan, itse en laskisi noiden tekijöiden varaan.
Uudenlainen yhdessä tekeminen vaatii uudenlaiset rakenteet. Sähköiset portaalit
ovat väline.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tavoitteena on syvällinen toimintakulttuurimuutos, joka ei
ole mahdollinen vanhoissa sektorilähtöisissä rakenteissa. Rakenteiden ja
johtamisen on tuettava uudenlaista toimintaa. Siiloissa on vaikea nähdä eri
osasten suhdetta toisiinsa ja kokonaisuus hämärtyy. Aluehallintovirastojen
käynnistämässä normienpurkuhankkeessa on selkeästi käynyt ilmi, että
substanssinäkökulmasta jokainen normi näyttää tärkeimmältä. Asiakasrajapinnasta
katsottuna pelkällä maalaisjärjellä pystyy näkemään, mikä asia on tärkeämpi
kuin toinen. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Nyt pitäisi olla rohkeutta katsoa asioita riittävän kaukaa.
Pitäisi olla myös rohkeutta johtaa. Niin kauan kuin kuvitellaan, että muutos
syntyy kymmenissä laaja-alaisissa työryhmissä, saadaan aikaan vain paperia ja
turhautumista. Hallituksen on annettava suunta ja johtaminen vastuutettava. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ja sitten muutos pitää vain tehdä. Ei se sen
kummempaa ole.<o:p></o:p></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-9255029658260625252016-03-28T23:01:00.000-07:002016-03-28T23:01:13.422-07:00Ympäristöluvitus valtakunnalliseen aluehallintovirastoon (HS Mielipide 29.3.2016)<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 1.2;">
<span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">Sote</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">-uudistus ja maakuntien roolin vahvistaminen pyöräyttivät käyntiin laajan hallintoremontin, jossa kaikki pyörät pyörivät yhtä aikaa. Yksi </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">paljon </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">keskustelua aiheuttaneista valtion aluehallinnon tehtävistä on </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ympäristöluvitus</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> ja </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">–valvonta</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">. Ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, maakuntaliittojen sekä </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ELYjen</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> ja </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">AVIen</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> muodostama työryhmä yritti löytää yhteistä näkemystä tehtävien uudelleen organisoimiseksi. Näkemykset olivat kuitenkin kaukana toisistaan. </span></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 1.2;">
<br /></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 1.2;">
<span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">Selvityshenkilö Lauri Tarasti esitti </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ELYjen</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> ympäristönsuojelua, ympäristönvaikutusten arviointia sekä ympäristövalvontaa sekä luonnonsuojelua, vesilainvalvontaa sekä ympäristöministeriön hallinnonala</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">n vesien ja merenhoitoa koskevien tehtävien kokoamista </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">yhteen</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">aluehallintovirastoissa olevien ympä</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ristölupatehtävien kanssa. Ne </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">o</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">lisi</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">vat </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">selkeästi </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">valtion tehtäviä</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">.</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ELYissä</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> on ollut vallalla halu keskittää </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">tehtävät maakuntiin. Viimeksi oman </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ehdotuksensa teki</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> Elinkeinoelämä</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">n Keskusliitto EK, joka esitti </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">uuden Teollisuus- ja turvallisuusviraston perustamista teollisuuden investointeja käsitteleväksi uudeksi keskusvirastoksi. </span></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 1.2;">
<br /></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 1.2;">
<span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">EK haluaa keskittää</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> ja nopeuttaa</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">teollisuuden inves</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">toi</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ntien käsittely</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ä, yhtenäistää luparatkaisuja sekä</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> lisätä</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">asiantuntemusta ja </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">toimijoiden yhdenvertaisuutta.</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> Tavoitteet ovat kannatettavia</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">, joskaan ne eivät </span><a href="" name="_GoBack"></a><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">koske vain </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">teollisuutta vaan kaikkea yritystoimintaa</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> ja investointeja</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">. Uuden keskusviraston muodostaminen ympäristöasioille käynnistäisi ketjureaktion, jossa vähitellen kaikki ministeriöt vetä</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">isi</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">vät toimintansa siiloihin. Tämä olisi asiakasnäkökulmasta askel väärään suuntaan.</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">Uusia sektorikohtaisia keskusvirastoja ei tule perustaa eikä entisiä kasvattaa. Ministeriöiden tulisi luoda nykyistä paremmat edellytykset asiakaslähtöiselle poikkihallinnolliselle toiminnalle.</span></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 1.2;">
<br /></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 1.2;">
<span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">Kaikkein järkevintä olisi koota</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> kuusi aluehallintovirastoa yhdeksi valtakunnalliseksi virasto</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ksi</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">.</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> Virastolle voidaan antaa myös uusia tehtäviä</span><span class="s5" style="font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">kuten </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">k</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">emikaaliturvallisuuslain </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">mukaiset </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">TUKESn</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">kemikaalien käy</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">tön ja varastoinnin lupa-asiat sekä niiden valvonta.</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">Avien</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> yhdistäminen yhdeksi virastoksi mahd</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ollistaisi resurssien tehokkaamman käytön, töiden tasaisemman jakamisen sekä valtakunnallisesti yhdenmukaisen lainsääd</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">ännön tulkinnan</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">. Nykyinen </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">verkosto</span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">luo </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">valmiin </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">pohjan toimivalle koko maan kattavalle toimipaikkaverkostolle, joka on tarpeen myös tulevaisuudessa. Useat aluehallintovirastojen tehtävät vaativat alueellista läsnäoloa ja </span><span class="s3" style="color: #1f497d; font-family: Calibri; line-height: 21.600000381469727px;">valtakunnallisesti harvalukuiset asiantuntijat ovat tällä hetkellä eri puolella Suomea. Toimintoja ei voitaisi uudessa keskusvirastossakaan fyysisesti keskittää vaan sille pitäisi luoda alueorganisaatio. Ja koska asiantuntijoita on niin vähän, ei sitä voida myöskään pirstoa 18 maakuntaan.</span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-27625544317060994822016-03-23T02:00:00.001-07:002016-03-23T02:45:26.029-07:00Kriiseihin on varauduttuMonen suomalaisen mielessä on varmasti käynyt kysymys, mitä jos Brysselin tapahtumat olisivat käyneet Suomessa. Onko suomalainen yhteiskunta varautunut terrorismiin ja muihin vakaviin kriiseihin? Puolustusvoimat toimii näkyvästi, mutta miten siviiliyhteiskunta on varautunut? Miten toimii poliisi tai pelastuslaitos? Entä sairaalat? Osataanko kotikunnassani toimia kun kaikki on kaaoksessa?<br />
<br />
Maanpuolustuksen rinnalla merkittävä varautumisen käsite on kokonaisturvallisuus. Aluehallintovirastoilla on merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden kentässä. Lainsäädäntö ei riittävän selkeästi määrittele aluehallintovirastojen toimivaltaa varautumisessa, vaikka antaakin niille runsaasti tehtäviä ja vastuita. Tähän kiinnitti viimeksi huomiota muun muassa hallintotieteiden tohtori Juhani Kivelä helmikuussa julkaistussa väitöskirjassa koskien häiriötilanteisiin varautumista. Lainsäädännön puutteista huolimatta aluehallintovirastot hoitavat merkittäviä tehtäviä kansallisessa varautumisessa.<br />
<br />
Aluehallintovirastojen johdolla toimivat alueelliset valmiustoimikunnat, jotka luovat yhteistyöfoorumin kuntien, pelastuslaitosten, poliisin, rajaviranomaisten, puolustusvoimien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Tämän yhteistyön merkitys on keskeinen kriisien koittaessa. Verkostot on luotava normaalioloissa, jotta ne toimivat häiriötilanteissa.<br />
<br />
Aluehallintovirastot järjestävät vuosittain alueellisia valmiusharjoituksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti viime vuonna Etelä-Karjalassa valmiusharjoituksen koskien laajamittaista maahanmuuttoa. Vuosi sitten päätetty teema osoittautui syksyllä erittäin ajankohtaiseksi. Uudellamaalla harjoitellaan tänä vuonna yhteistoimintaa terrorismin uhkatilanteessa. Pelottavan ajankohtainen aihe tuokin jo viime vuonna ennen Pariisin tapahtumia valittu aihe. Lisäksi kunnille järjestetään lukuisia muita pienempiä harjoituksia mm. viranomaisverkon käytöstä.<br />
<br />
Aluehallintovirastot järjestävät alueellisia maanpuolustuskursseja yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Kurssien painopiste on kokonaisturvallisuudessa. Kurssilla herättelemme organisaatioita huolehtimaan omasta varautumisestaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää vuosittain kuusi peruskurssia, joille osallistuu yli 700 kuntien, valtion, järjestöjen ja elinkeinoelämän vaikuttajaa. Lisäksi järjestetään jatkokursseja ja erikoiskursseja mm. teollisuudelle.<br />
<br />
Aluehallintovirastojen ylijohtajat toimivat puheenjohtajina vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueellisissa neuvottelukunnissa. Etelä-Suomen neuvottelukunta on tänä vuonna päättänyt tunnistaa entistä paremmin häiriötilanteet, joissa järjestöjen apua tarvitaan. Vastaavasti kartoitetaan järjestöjen valmiudet, katvealueet sekä koulutustarpeet. Selvityksen perusteella täsmennetään koulutuksen suunnittelua. Oli kriisi mikä tahansa, järjestöjen rooli tulee olemaan merkittävä.<br />
<br />
Aluehallintovirastoja tarvitaan toimijana kokonaisturvallisuuden kentässä. Aluehallintovirastojen uudessa tulossopimuksessa vuosille 2016-2018 on virastoille annettu tehtäväksi laatia sisäisen turvallisuuden toteuttamisohjelma alueilla. Valtion tasolla suunnittelua tehdään sisäisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan siiloissa. Alueilla eri näkökulmat yhteensovitetaan.<br />
<br />
Käynnissä olevaa kansallista alueuudistusta tehdään lähtökohtana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeet. Rakenteiden muuttuminen vaikuttaa kuitenkin myös varautumiseen. Maakuntahallinnon vahvistumisesta huolimatta valtiolle jää vastuuta myös alueellisessa varautumisessa. Tämä tehtävä on uudessa lainsäädännössä nykyistä selkeämmin vastuutettava.Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-78181908178597319892016-03-13T07:05:00.001-07:002016-03-13T07:05:34.184-07:00Talvisodan päättymisen kirkkotilaisuus 13.3.2016 Järvenpäässä
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Päivälleen 76 vuotta sitten aseet vaikenivat
talvisodan päättymisen merkiksi. Takana oli uuvuttava talvisota, jonka
Neuvostoliiton aloitti 105 päivää aiemmin ilman sodanjulistusta. Kolme
kuukautta pieni Suomi jaksoi urhoollisesti taistella suurta Neuvostoliittoa
vastaan, mutta sota vaati raskaat menetykset 26 600 kaatuneella. Tämän
lisäksi lähes tuhat siviiliä kaatui Neuvostoliiton pommituksissa ja Moskovan
rauhassa menetimme 13 prosenttia maamme pinta-alasta, toiseksi suurimman
kaupunkimme Viipurin sekä 430 000 kansalaistamme joutui etsimään uuden
asuinpaikan. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Talvisotaa voidaan tarkastella vain noiden
murheellisten lukujen valossa, sen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ja
aineelliset tappiot olivat valtavat. Toisin kuin urheilussa, sodassa on harvoin
kuitenkaan vain voittajia tai häviäjiä. Talvisota osoitti kuitenkin meille
suomalaisille, että pystymme pienenä kansakuntana taistelemaan isoa suurvaltaa
vastaan, sillä kansakuntamme oli yhtenäinen. Neuvostoliitto oletti lyövänsä
kansalaissodassa kahtia jakautuneen maan helposti, mutta toisin kävi. Ulkoisen
uhan edessä sisäpoliittiset erimielisyydet jäivät toissijaisiksi asioiksi ja
Suomi nousi yhtenäisenä rintamana puolustamaan meille tärkeää isänmaatamme. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Talvisota merkitsee meille suomalaisille
käännekohtaa historiassamme, sillä se vaati itsenäisyyttämme vaarantavan uhan
torjuntaa vain vähäisen ulkomaisen avun turvin, käytännössä täysin omin voimin.
Suomen tarinaa ei voi ymmärtää tuntematta talvi- ja jatkosodan tapahtumia. Puhutaan
talvisodan ihmeestä ja sillä on suuri merkitys kansallisessa identiteetissämme.
Sodastakin selvisimme lopulta ehjänä ja säilytimme meille tärkeimmän,
itsenäisyytemme. Yhtenäinen Suomi kesti myös jatkosodan ja sen jälkeen käydyn
Lapin sodan. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Kuvatessa Suomen tilaa 76 vuotta sitten, ei
voi välttyä ajattelemasta samankaltaisuutta kotimaamme nykytilan kanssa – sisäpoliittisesti
meillä on useita kiperiä ongelmia ratkaistavana, mistä olemme sisäisesti eri
mieltä ja ulkopolitiikassa Venäjä muodostaa kohonnutta uhkaa naapurimailleen.
Maahanmuutto on ollut myös yksi yhteiskuntamme kannalta keskeinen aihe
viimeisen kuluneen puolen vuoden aikana. Yhteiskuntamme on kuitenkin sikäli
muuttunut, että elämme entistä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa ja olemme
mukana turvallisuutta ja puolustusta koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Kaiken tämän jälkeen Suomi pystyi nousemaan.
Tänä päivänä tämän hetken ongelmista huolimatta Suomi on osa vaurainta
Eurooppaa. Eurooppa puolestaan on osa vaurainta maailmaa. Sotien jälkeen isämme
ja äitimme jälleenrakensivat suursodan moukaroimasta Suomesta entistä ehomman
ja veivät työllään kansakuntamme rikkaimpien joukkoon. Kansa, joka kärsi
sodasta lukemattomilla eri tavoilla, eheytyi vapauden, demokratian, yksilön
oikeuksien ja esimerkiksi naisten oikeuksien vahvistamisen maailmanlaajuiseksi
esikuvaksi. Voimme tänään olla ylpeitä maailman korkeatasoisimmasta
opetuksesta, puhumattakaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltomme
laadusta. On totta, että tämän hetken taloudelliset säästöt koettelevat
hyvinvointimme rakenteita, mutta niistäkin huolimatta olemme monella tavalla
etuoikeutettuja.</span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Kansakuntamme se osa, joka kärsi ja teki
työtä, koki pohjattomilta tuntuvat menetykset kotonaan tai lähipiirissään
isänmaalle annettujen uhrien muodossa. Tuo sama joukko lähetti 80 000
lastaan naapurimaihin turvaan ja asutti neljäsataa tuhatta karjalaista
koteihinsa. Me suomalaiset muistamme hyvin miksi sota on suurin onnettomuus,
mihin ihminen tai kansa voi joutua. Suomessa monet perheet joutuivat luopumaan
jäsenistään kaatuneina tai sodan kauheuden rikkomina ja murtamina. Osa
menetyksistä koettiin rikkoutuneina perheinä - sotalapsista kaikkiaan
15 500 jäi pysyvästi uuteen kotimaahansa. </span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Kansakuntamme siis ymmärtää hyvin miksi
hädässä on autettava, miksi tarvitsijalle on tarjottava. </span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Viime aikojen keskustelussa kuulee usein
sanottavan että, autetaan ensin omiamme ja katsotaan sitten muita. Jos tällä
tarkoitettaan, että suojataan omiamme ja suojataan vaurautemme eli kykymme
tehdä hyvää myös muille – olen samaa mieltä. Mutta jos tällä tarkoitetaan, että
autetaan omiamme ja jätetään muut avutta – en voisi olla voimakkaammin toista
mieltä. On meidän vuoromme auttaa.</span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Itsenäisen Suomen valmistautuessa kohta
koittaviin 100 -vuotisjuhliinsa, olemme tilanteessa jota joudumme pohtimaan
ristiriitaisin tuntein. Pelko on saapunut Eurooppaan, Pohjolaan ja Suomeen.
Pelko on tullut taloudellisena ahdinkona, huolena tulevaisuudesta. Pelko on
tullut huolena ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamasta vesikadosta. Pelko on
tullut sotina Euroopassa ja Euroopan lähialueella. </span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Tilanne Euroopassa on muuttunut nopeasti.
Vielä vuoden 2003 Europan Unionin turvallisuusstrategian johdannossa todetaan,
että ”Eurooppa ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä vauras, turvallinen ja
vapaa. Euroopan historiassa on 1900-luvun alkupuoliskon väkivaltaisen kauden
jälkeen seurannut ennen kokematon rauhan ja vaurauden aika”. Ajat ovat nyt
todella toiset. Turvallisuuden tilalle on astunut pelko.</span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Pelon seurauksena Suomeemme on saapunut
turvapaikanhakijoita. Pelko on vaarallinen asia. Pelkääjä tarttuu aseeseen ja
hyökkää silloin kun pitäisi rakentaa rauhaa. Ainoa asia, joka on vielä pahempaa
kuin 100 viatonta uhria Pariisin kaduilla on 1000 viatonta uhria
sotatantereiden väistämättöminä siviiliuhreina. Viattoman siviiliuhrin isä,
äiti, puoliso, veli tai sisko radikalisoituu vihassaan viattoman uhrin vuoksi.</span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Kehityksemme on entistä enemmän kytköksissä
muihin maihin ja myös turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat moniulotteisempia
ja kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Näin ollen vain osallistumalla
kansainväliseen yhteistyöhön ja olemalla aktiivisia siinä, voimme vastata
tuleviin haasteisiin.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>On myös
muistettava, että kuluneen 76 vuoden aikana suomalainen identiteettimme on
kasvanut ja vahvistunut siitä mitä se oli aikana ennen talvisotaa. Ei ole siis
pienintäkään epäilystä, etteikö Suomi olisi tarvittaessa edelleenkin yhtenäinen
kansakunta, joka pienenä valtiona puolustaa itseään suurempia vastaan, mikäli
oma itsenäisyys on uhattuna. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;">Talvisodan päättymistä ajatellessa on
suurimpana mielessä kiitollisuus. Syvä kiitollisuus niitä kaikkia maatamme
puolustaneita ja sen uudelleen rakentaneita kohtaan. Heidän työnsä pohjalle on
ollut hyvä rakentaa suomalaista hyvinvointivaltiota ja tänäkin päivänä
yhteiskuntamme on vapaa ja hyvinvoiva. Talvisodassa maatamme puolustaneita
miehiä ja naisia on vielä kourallinen elossa. On meidän jälkipolvien tehtävänä
huolehtia, että he saavat elää elämänsä iltaan asti arvokkaasti. Me emme tule
unohtamaan heidän tekemiään suuria palveluksia isänmaallemme. Voimme suunnata
kiitollisina kohti tulevaisuutta.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 12pt;"><o:p> </o:p></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-49078446855769578492016-02-18T06:02:00.002-08:002016-02-18T10:44:32.385-08:00Kirjoitukseni Kuntatyönantaja 1/2016 -lehdessä<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">SEKTORILTA TOISELLE <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Mielessäni on pitkään pyörinyt professori Alf Rehnin
lokakuussa Ylen ykkösaamussa kuulemani kolumni johtajista ja johtajien
pätevyyden pysyvyydestä. Kolumnissa Rehn pohti politiikkaan ja
yhteiskunnallisiin tehtäviin siirtyvien yritysjohtajien osaamista.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri";">”Emme voi luottaa
siihen, että ongelmamme ratkaistaan vain sillä, että yritysjohtajat laitetaan
asialle. He voivat olla avuksi, luonnollisesti, mutta eivät hekään mitään
taikakaluja ole. Sen sijaan he ovat rajallisia ihmisiä, joiden pätevyyttä
tulisi samalla vaalia ja virkistää, sekä kunnioittaa että kehittää. Muuten, jos
jäämme kiinni yritysmaailman osaamisen uskontunnustukseen, keskustelumme on
löytänyt epäpätevyystasonsa.”</span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Rehn toteaa, että on hienoa, että ihmiset siirtyvät sektorilta
toiselle ja siirtävät osaamistaan organisaatiosta toiseen; niin yritysjohtajat
kuin yhtä lailla metallimiehet ja poliisitkin.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Rehn uskaltaa kuitenkin kyseenalaistaa. Useinhan olettamuksena on, että
yritysmaailman osaaminen on käännettävissä yhteiskunnan menestykselliseen
ohjaamiseen. Mutta onko näin?</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Pääministeri Juha Sipilän kivinen tie on yksi osoitus siitä,
että kansan ja kansantalouden johtaminen on erilaista kuin yrityksen ja
yritystalouden. Luulenpa, että Sipilä on yllättynyt useammasta kuin yhdestä
asiasta. Johtaminen politiikassa ja yhteiskunnallisessa tehtävässä on vaikeaa. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Kuntien johtotehtäviin rekrytoidaan usein yksityiseltä
sektorilta ja liike-elämästä. Tällaisen osaavan ammattilaisen löytymistä
pidetään usein lottovoittona. Joskus se onkin sitä, joskus taas ei. Joskus
sektoria vaihtavat johtajat onnistuvat, joskus taas eivät. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Tie yksityiseltä
julkiselle on varsin yksisuuntainen. Vastaan tulevaa liikennettä on todella
harvoin. Valtiosihteereitä ja erityisavustajia rekrytoidaan viestintätoimistoihin
politiikan kentän tuntijoina. Entisiä ministereitä on rekrytoitu valtion
yhtiöiden johtoon, viime aikoina tosin harvemmin. Mutta vähissä ovat ne
johtajat, jotka kunnissa hankitun johtamisosaamisen perusteella päätyvät uusiin
tehtäviin liikeyritysten johtajiksi. Ja se on kyllä sääli. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Johtaminen julkishallinnossa ja varsinkaan kunnassa ei ole
helppoa. Omistajaohjaus on moniäänistä ja usein ristiriitaistakin. Päätökset
eivät läheskään aina ole ennakoitavissa. Päätöksentekijöiden motiivit ovat kovin
kirjavia. Ohjausosaaminen on usein puutteellista ja perspektiivi lyhyt ja
kapea. Asiakkaan, päättäjän ja henkilöstön intressit sekoittuvat helposti. Eli
suomeksi sanottuna poliittinen päätöksenteko tekee johtajan asemasta hyvinkin
haasteellisin. Samanaikaisesti odotetaan välittömiä merkittäviä tuloksia. Ja
tulosten arviointiperusteet eivät aina ole täysin oikeudenmukaisia. <o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "calibri";">Varsin moni johtaja kuitenkin pärjää noissakin olosuhteissa.
Toiminta on tuloksellista, resurssit riittävät kuin ihmeen kaupalla ja
työhyvinvointikin on usein ihan kohtuullista. Julkishallinnon
johtamistehtävissä näkee toki kyvyttömyyttä, mutta huomattavasti useammin aivan
loistavaa johtamisosaamista. <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "calibri";"></span><br />
<span style="font-family: "calibri";">Päätöksentekijöiden puhutteleminen ja päätösten
jalkauttaminen demokraattisessa organisaatiossa vaatii erityistä kyvykkyyttä,
sitkeyttä ja luovuutta. Henkilöstöä ei voi motivoida rahalla. Motivaatio ja
innostus on luotava laadukkaalla johtamisella ja vuorovaikutuksella.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "calibri";"></span><br />
<span style="font-family: "calibri";">Väitän, että julkisessa hallinnossa on johtamisosaamista,
josta yritykset ja niiden henkilöstö eivät osaa edes haaveilla. Julkishallinnon
pelastusta on yritetty hakea yritysten johtajista. Olisi mielenkiintoista nähdä
mitä tapahtuisi, jos virta edes osittain kääntyisi toiseen suuntaan ja
julkishallinnon johtamisoppeja kokeiltaisiin yrityksissä. <o:p></o:p></span>Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-47392037285564723562016-01-13T00:27:00.000-08:002016-01-13T00:27:02.228-08:00Esitelmä Uudenmaan Reserviläispiirin tammikuun esitelmäillassa 12.1.2016
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Arvoisat Uudenmaan
reserviläisjärjestöjen edustajat ja esitelmäillan osanottajat,<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Vuosi 2015 jää historiaan ajankohtana jolloin Eurooppa muuttui ja vielä
enemmän meidän kannalta ajankohtana, jolloin Suomi muuttui.<o:p></o:p></span></span></div>
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"></span></span><br />
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Euroopan Unionin turvallisuusstrategiassa vuodelta 2003 todetaan seuraavasti:
”Eurooppa ei ole koskaan ennen ollut yhtä vauras, turvallinen ja vapaa.
Euroopan historiassa on 1900-luvun alkupuoliskon väkivaltaisan kauden jälkeen
seurannut ennen kokematon rauhan ja vakauden aika.” <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-layout-grid-align: none;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Ehkä noin kymmenen vuoden ajan pystyimme nauttimaan tuosta vakaudesta
ja vauraudestakin. Mutta maailma muuttuu nopeasti. Turvallisuustilanne on yhtä
arvaamaton kuin siihen vaikuttavat ihmisetkin. Sillä siitähän tässä
perimmäisesti on kyse. Vallankäyttäjien viisaudesta tai sen puutteesta. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-layout-grid-align: none;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Euroopassa on siirrytty parin viime vuoden kuluessa nopeasti
turvallisuustilanteessa ennustamattoman epävarmuuden aikaan. Suomen ja Ruotsin
pääministerit Sipilä ja Löfven julkaisivat viikonvaihteessa poikkeuksellisen
yhteiskirjoituksen, jossa he linjaavat entistä tiiviimpää yhteistyötä
aseellisissa kriiseissä. Pääministerit pitävät maailman tapahtumien tämän
hetkistä kehitystä vakavimpana uhkana Euroopan turvallisuudelle sitten kylmän
sodan. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-layout-grid-align: none;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Ukrainan kriisi toi sodan Eurooppaan. Sotilaallinen toiminta on
lisääntynyt Itämeren alueella. Ilmastomuutos ja siitä johtuva kuivuus ovat
saaneet miljoonat ihmiset lähtemään kodeistaan ja etsimään elinkelpoisempaa
ympäristöä. Arabikevään jälkimainingit lyövät Lähi-Idässä, Syyrian kriisi, Isis
ja muut terroristijärjestöt ajavat ihmisiä pakoon henkensä edestä. Eivät nämä
ilmiöt sinällään uusia ole, mutta tapa, jolla ne näkyvät Euroopassa ja meillä
Suomessa, on uusi ja pelottava.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-layout-grid-align: none;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Keväällä aloittaneen
hallituksen ohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi nostettiin turvallisuus
epävarmuuden aikana. Keskustelu on viipynyt Euroopan turvapaikanhakijakriisin
kuumetessa syksyllä. Akuutit kriisit vievät hallitusta tulipalosta toiseen. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Turvapaikanhakijatilanne
yllätti meidät suomalaiset. Olemme varautuneet monenlaiseen, jopa siihen, että
laajamittainen maahanmuutto alkaa vyörymään itärajan yli Etelä-Karjalaan. Mutta
emme siihen, että turvapaikanhakijat virtaavat Suomen Lappiin Ruotsista.
Toisaalta laajamittaista maahanmuuttoa ei kai pidetty kovinkaan todennäköisenä
uhkana. Vuosi sitten lakkautettiin useita vastaanottokeskuksia ja
maahanmuuttovirastossa käytiin laajoja YT-neuvotteluja kun toimintoja alas
ajettiin.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Suomeen saapui viime vuonna yli
32.000 turvapaikanhakijaa. Se on kymmenkertaisesti se, mitä aikaisempina
vuosina on tullut. Talvi on tuonut Suomen kohdalla pienoisen suvantovaiheen. On
kuitenkin vaikea uskoa, että virta olisi tyrehtynyt. Kriisit eivät näytä
laukeavan ja miljoonat pakolaiset odottavat helpotusta elämäänsä
pakolaisleireissä. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Tilanteemme on muuttunut
pysyvästi. Oman haasteensa muodostaa vastaanottaminen, majoittaminen,
hakemusten käsittely, palauttaminen ja kotouttaminen. Olemme pitkään puhuneet
tarpeesta saada maahanmuuttajia paikkaamaan vanhenevan väestömme yhteiskuntaan
ja työmarkkinoille jättämää aukkoa. Osaammeko hyödyntää uuden tilanteen?
Osaammeko muuttaa uhkat mahdollisuuksiksi?<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Esimerkillisen ajatusmallin
tarjoaa pieni 9000 asukkaan Pudasjärvi Oulun seudulla. Tavoitteena, että vuonna
2018 kymmenen prosenttia kunnan asukkaista olisi ulkomaalaistaustaisia. He
näkevät maahanmuuttajissa mahdollisuuden säilyttää kunnan elinkelpoisuuden ja
palvelut.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Maahanmuuton suuria uhkia
olemme myös me kantasuomalaiset. Kriittisyys on tervetullutta. Ongelmia on
nähty ja niitä tulee jatkossa varmasti lisää. Kulttuurierot tulijoiden ja
meidän välillä ovat suuret, toimettomuus aiheuttaa turhautumista,
sukupuolijakauma on vinoutunut ja mukana tulee varmasti myös rikollista väkeä.
En itsekään halua tarjota turvapaikkaa yhdellekään raiskaukseen tai muuhun
vakavaan rikokseen syyllistyneelle.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Maltti on nyt valttia. Annetaan
viranomaiset tehdä työnsä. Emme kaipaa katupartioita vaan viisasta varautumista
ja omasta turvallisuudesta huolehtimista, turhan riskinoton välttämistä.
Katupartiot pahimmillaan ovat vain bensan heittämistä liekkeihin.
Kiivastuneiden maallikoiden kyky analysoida riskejä on vajavainen ja
toimenpiteet karkaavat helposti käsistä.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">X X X<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Hallitusohjelma puhuu paljon
turvallisuudesta ja sen varmistamisesta. Keinoina hallitusohjelmaan on kirjattu
muun muassa kokonaisturvallisuusajattelun edistäminen. Samalla kun puhumme
kansallisesti laajasta turvallisuuskäsityksestä, kokonaisturvallisuudesta ja
sisäisestä turvallisuudesta – kansalaisella on ehkä yhä vaikeampaa hahmottaa
mistä silloin puhutaan, kun puhutaan turvallisuuden uhkakuvista – ja niihin
varautumisesta. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Yhteiskunta elää
turvallisuudessa usein ajankohtaisen veturin ympärillä. Tällä tarkoitan, että
turvallisuuden toisaalta julkinen keskustelu ja toisaalta poliittinen huomio
keskittyy tarkasteluajankohdasta riippuen ajankohtaisten ilmiöiden ympärille.
Suomessa turvallisuuskeskustelun painotuksia ovat liikuttaneet sotien jälkeinen
yhteiskunnallinen varautuminen sodan uhkakuviin, kylmä sodan ydinaseuhkakuvat,
Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus, kouluampumiset, tulivuorenpurkaus,
terrori-iskut Euroopassa, myrskyt ja ilmastonmuutos, kyberturvallisuus, Ukraina
ja Euroopan pakolaiskriisi. Luettelo ei ole koko tai merkitysjärjestyksessä –
kaikille ilmiöille on yhteistä, että ne ovat vaikuttaneet mm. kulloinkin
käsillä olleisiin kansallisiin turvallisuuden strategia-asiakirjoihin.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Erilaisten ilmiöiden
heijastuminen aikaan on luonnollista ja välttämätöntä, mutta kysymykseni kuuluu,
osaammeko harjoittaa yhteiskunnassamme riittävään laajaa uhkien arviointia,
toteuttaa yhteiskunnallista riskianalyysiä ja vieläpä tehdä oikeita
johtopäätöksiä voimavarojemme ja keinovalikoimien kehittämisestä kohtaamaan
mahdollisia uhkamalleja. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Merkittävä edistysaskel on
ollut tuoreeltaan julkaistu Suomen kansallinen riskinarvio, jossa ensimmäistä
kertaa laajana poikkihallinnollisena yhteistyönä arvioitiin erilaisten
yhteiskunnallisten ja alueellisten riskitekijöiden todennäköisyyttä ja
vaikutuksia. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Yhteisessä
poikkihallinnollisessa riskienarviointityössä lopputulosta tärkeämpää on
prosessi, joka opettaa osallistujiaan tunnistamaan ilmiöiden vaikutukset omaan
toimintaan sekä osoittaa yhteistoiminnan välttämättömyyden myös riskien
hallinnassa. Kaikkiin riskeihin ei pystytä koskaan varautumaan, olennaista on
oppia toimimaan.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Haluan tässä tilaisuudessa
nostaa esille yhden uhkamallin ja siihen liittyvän riskienarvioinnin, joka
vielä tällä kierroksella ei toteutunut siinä laajuudessa ja toisaalta syvyydessä,
jota esimerkiksi meillä aluehallinnon turvallisuustoimijoiden osalta olisimme
kaivanneet. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Tarvitsemme päivitetyn
käsityksen siitä, millainen ilmiö sota tai sotaan verrattava aseellinen
hyökkäys olisi kohdistuessaan kaikkine hirveyksineen suomalaiseen
yhteiskuntaan. Emme pariin vuosikymmeneen avanneet julkisessa tai toisaalta
poliittisen päätöksenteon taustakeskustelussa päässeet asian ytimeen. Nyt
Ukrainan jälkeen Euroopassa puhutaan paljon hybridisodasta – joka on siis uusi
paketti tutuille käsitteille ja jota nyt on höystänyt kyberulottuvuuden ja
informaatiosadankäynnin uudet mahdollisuudet. Luin jouluna Ilkka Remeksen
uusimman kirjan Jäätyvä Helvetti. Kirja oli pelottavan totuuden mukainen kuvaus
hybridisodasta ja taitavan vastustajan helposta tiestä yhteiskunnan
haavoittamiseksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Vaikka nämä tuoreet ilmiöt
haastavatkin turvallisuusjärjestelmämme ja niihin on aktiivisesti löydettävä
keinovalikoimia, on myös muistettava että hyökkääjän pyrkiessä tavoitteisiinsa,
se voi käyttää kaikkia keinojaan, joihin perinteinen asevaikutus lukeutuu.
Voimapolitiikan retoriikassa myös kylmän sodan haamut, esimerkkinä ydinaseet
ovat nostaneet uudelleen päätään. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Lyhyesti siis: tarvitsemme
julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi päivitetyn näkemyksen siitä, millaisia
vaikutuksia hybridi ja kybervaikuttamiseen kytketty aseellinen hyökkäys
aiheuttaisi. Se, että keskustelusta on puuttunut sotilaalliseen keinovalikoimaan
ehdottomasti kuuluva konventionaalisen (perinteisen) asevaikutuksen
konkreettiset kuvaukset, on aiheuttanut jo myös vääristymiä
turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Sisäministeriö painii
parhaillaan väestönsuojarakentamista koskevassa puolustustaistelussa, kun normitalkoiden
alttarille on hivutettu suhteellisen pieni muutamien kymmenien miljoonien
panostus. Aluehallintovirastot esittävät omassa raportissaan lukuisten normien
purkamista. Mutta me emme esitä väestönsuojavelvoitteesta luopumista. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Väestönsuojarakentaminen kaipaa
uudistamista, mutta järjestelmän kadottaminen on ehdottomasti laajempi
strateginen turvallisuuskysymys kuin vain taloudellinen. Väestön suojaamisen
mahdollisuus väestön suojiin on ollut osa kokonaisturvallisuutemme sodan uhkakuvien
puolustusratkaisua ja sinänsä rinnasteinen uskottavan sotilaallisen
puolustuskyvyn kanssa. Keskustelusta puuttuvat nyt valitettavasti julkisesti
hyödynnettävät argumentit, kun sodan ilmiön ymmärtämiselle ei ole välineitä.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">X X X<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Hyvät kuulijat, lupasin
käsitellä myös aluehallinnon tulevaisuutta turvallisuuskontekstissa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Suomalaisen valtion aluehallinnon juuret juontavat
ruotsinvallanaikaisen vuoden 1634 hallitusmuodossa perustettuihin lääneihin.
Läänien perustamisen syyt olivat monella tapaa turvallisuuspoliittiset.
Kuninkaan maaherran tuli suojella kuninkaan alamaisia epäasialliselta
kohtelulta ja näin varmistaa valtakunnan sisäinen turvallisuus. Toisaalta
verovarojen tehokas kerääminen varmisti valtakunnan toimintakyvyn ja
mahdollisti armeijan ylläpidon. Vaikka läänejä ei enää ole, kaikuja ja
periaatteita lääninhallitusten tehtävistä on vielä vahvasti läsnä nykyisessäkin
valtion aluehallinnossa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Aluehallintovirasto on tänään valtion
toimijaverkostossa se kokonaisturvallisuusajattelun edistäjä, joka jalkauttaa
osaltaan hallitusohjelmaa myös turvallisuuskysymyksissä – kahdeksan ministeriön
ohjauksessa, mutta ei rajoittuen niihin, aluehallinnon turvallisuustehtävissä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Aluehallintoviraston kaikkien tehtävien
voidaan ajatella liittyvän suoraan tai välillisesti laajaan
turvallisuuskäsitykseen. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Kokonaisturvallisuuden
näkökulmassa yhteen sovitamme alueellista varautumista ja tuemme alueellista ja
kuntien valmiussuunnittelua sekä tuemme tarvittaessa toimivaltaisia
viranomaisia turvallisuustilanteissa. Viime vuonna Etelä-Suomessa käsiemme
kautta kulki alueellisilla maanpuolustuskursseilla noin 860 kurssilaista
kuntien, valtion ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen johdosta ja
asiantuntijoista. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Maanpuolustuskurssit ovat
muuten erinomainen keino varustautua informaatiosodankäyntiä vastaan.
Maanpuolustuskurssin käyneet osaavat ja toivottavasti myös haluavat osallistua
keskusteluun, kyseenalaistaa ristiriitaista informaatiota ja kertoa oikeaa
tietoa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Aluehallintovirastoissa
toteutimme viime vuonna poikkeusolojen olosuhteita ja
häiriötilannevalmiuksiamme varten alueellisia valmiusharjoituksia kuuden
maakunnan alueella kansallisesti, me Etelä-Suomessa harjoittelimme
Etelä-Karjalassa laajaa väestönsiirtoa ja toisaalta laajamittaisen maahantulon
skenaarioilla. Aihe oli valittu vuotta aikaisemmin, mutta syksy osoitti, että
tuo harjoittelu on ollut erittäin ajankohtaista ja tarpeen. Tänä vuonna täällä
Etelä-Suomessa harjoitellaan Uudellamaalla. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Julkisen hallinnon
vuosituhannen uudistusta valmistellaan parhaillaan. Hallitus linjasi 7.11. myös
aluehallintouudistusta koskevat perusteet, joiden tarkennusta parhaillaan
odotetaan. Selvitysmiehenä toimiva ministeri Tarasti antaa
aluehallintouudistusta koskevat esityksensä jo 22.1. mennessä. En mene
arvioimaan uudistuksen kokonaisuuden onnistumista useiden erittäin suurten
kysymysten ollessa vielä avoinna. Totean kuitenkin, että aluehallinnon laajasta
näkökulmasta olemme koettaneet muistuttaa myös turvallisuustoimintojen
tärkeydestä uudistuksessa. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Aluehallintovirastojen
turvallisuustyön kokemusten valossa ja toisaalta poikkihallinnollisena
virastona hallitusohjelmaan kirjattu tavoite hallinnon yksinkertaistamisesta ja
selkeyttämisestä on toki tarpeen. Kun itsehallintoalueiden myötä Suomeen on
tarkoitus synnyttää kokonaan uusi julkisen hallinnon taso, on vakavasti
pohdittava valtionhallinnon keskus- ja aluehallinnon tehtäviä ja niiden
tarkoituksenmukaista organisointia kokonaisuutena. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Me Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
olemme painottaneet valtionhallinnon järjestämistä valtakunnallisen toimivallan
lähtökohdista. Näin näkemyksemme mukaisesti kunnat, itsehallintoalueet ja
valtiohallinto muodostaisivat luontevat kolme tasoa julkiselle hallinnolle.
Olennaista uudistuksessa on selkeä tehtäväjako ja hallintorakenteen
poikkihallinnollisuuden syventäminen kohti aidosti yhteistä hallintoa. Tätä
alleviivaavat myös turvallisuusjohtamisen tarpeet. Koko yhteiskuntaa koskevien
uhkamalleihin varautumisessa koordinaatio voi syntyä vain hallinnon
yhteistyöllä – ja yhteistyö on tehokkainta silloin kun kyse on yhdestä ja
yhteisestä hallinnosta. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Hyvät kuulijat,<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Kun on kyse
kokonaisturvallisuuden laajasta tehtäväkentästä, on selvää että suomalaisen
yhteiskunnan ehdoton vahvuus on kolmas sektorimme ja laaja järjestökenttämme. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Maanpuolustusjärjestöt ovat
perinteisesti edelleen yhteiskunnan turvallisuustoimintojen merkittäviä
toimijoita. Erilaisten laajojen häiriötilanteiden hallinta edellyttää monipuolisen
järjestökenttämme kaikkien toimijoiden osaamisen ja mahdollisuuksien
hyödyntämistä. Huoltovarmuuskriittisyyden kentällä erinomainen esimerkki monipuolisen
järjestöosaamisen hyödyntämisestä on muun muassa Huoltovarmuuskeskuksen
poolijärjestelmässä jo pari vuotta toiminut Suomen Pelastusalan keskusjärjestön
puheenjohdolla toimiva kotitalouksien varautumisen toimikunta, joka kokoaa
järjestökenttää Metsästäjistä Marttoihin ja kotitalousopettajiin pohtimaan ja
toteuttamaan yhteistä työtä kotitalouksien varautumisen tueksi. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Pelastustoimen tehtäväkenttään
kuuluu yhteistyössä kuntien kanssa ylläpitää poikkeusolojen väestönsuojelujärjestelmää,
jonka erilaisissa muodostelmissa ja johtokeskuksissa on runsaasti sijoittumismahdollisuuksia
tehtäviin kouluttautuneille vapaaehtoisille. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Kansallisella tasolla toisaalta
kokonaisturvallisuuden ohjausasiakirjat ja toisaalta kansallinen
koordinaatiotyö on jo pitkään puhunut vahvasti julkisen sektorin, järjestöjen
ja elinkeinoelämän yhteistyöstä. Käytännön työssä olemme kuitenkin todenneet esimerkiksi
valmiusharjoituksissamme, että kuntien varautumisessa järjestökentän
toimijoiden hyödyntäminen voisi olla vahvempaa ja laajempaa. Kyse on toisaalta
tietoisuudesta, mutta myös toimintamallien päivittämisestä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Me Etelä-Suomen
aluehallintovirastossa olemme oma-aloitteisesti ottaneet itsellemme roolin
toimia järjestökentän ikkunana valtionhallintoon. Pohdimme parhaillaan miten
voimme madaltaa esteitä yleishyödylliselle vapaaehtoistoiminnalle. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">X X X<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Reserviläiskirje toi runsaasti
keskustelua siitä, missä on kunkin paikka on, mikäli joutuisimme kohtaamaan
vakavimpia uhkamallejamme. Yleisönosastokirjoituksista välittynyt epätietoisuus
omasta tehtävästä nosti esille hyvin tarpeen viestiä ja toisaalta käydä myös
laajemmin keskustelua yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden valmiuksista.
Nykyisessä ajattelussamme esimerkiksi valtion ja kuntien julkisen sektorin
palvelutuotannossa on enää harvoja tehtäväalueita, jotka eivät olisi
merkityksellisiä yhteiskunnan kriisinhallintamekanismeissa. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Silloin kun sotilaallinen
maanpuolustus joutuu perustamaan joukkonsa, muun muassa pelastustoimen,
sosiaali- ja terveystoimen sekä kuntien eri hallinnonalojen perustamat
väestönsuojelumuodostelmat sekä toisaalta erilaiset palvelutuotannon varmistavat
valmiusryhmät perustetaan ja ne tarvitsevat avainhenkilöstönsä ja materiaaliset
valmiutensa. Nämä ovat reserviläisille vähintään yhtä arvokkaita
sijoittumispaikkoja kriisin aikana kuin sotilaalliset tehtävät.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Esimerkiksi elinkeinoelämän
huoltovarmuuskriittisyys on nykyisin valtavasti laajempi käsite kuin se oli
vielä viime sotien aikana. Palvelutuotantomme ja logistiikkaketjumme ovat
laajoja, jatkuvasti muotoaan muuttavia verkostoja, joissa
pk-yritysrintamaltakin löytyy kriittisiä avainpalvelun tuottajia. Näin
yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta merkittävä turvallisuustehtävä voi olla
yksi ja sama päivittäisen arkisen aherruksen kanssa. Tämän tosi asian
viestimisessä ei ehkä ihan onnistuttu.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Arvoisat reserviläiset,<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Suomen ehdoton vahvuus on
yleisen asevelvollisuuden tuottama laaja reservi. Yhteiskunnallisesti on
tärkeää, että reserviläisjärjestöt tarjoavat julkisen hallinnon tukena järjestäytyneen
mahdollisuuden aktiivisille jäsenilleen kanavan kehittää osaamistaan maanpuolustustyössä.
Vallitsevan epävarmuuden aikana on helppo todeta, että Suomessa on tehty
oikein, että muun muassa maanpuolustusjärjestöjen toiminnasta on pidetty huolta
myös vakaampina aikoina. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Turvallisuustyötä harjoittavien
järjestöjen työ säteilee paitsi turvallisuutta jäsenien kehittyvien
henkilökohtaisten taitojen kautta, jäsenet vievät myös omiin verkostoihinsa,
kotiin, työmaalle ja muihin harrastuksiinsa taitonsa ja asiantuntemuksensa
-<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>siten työn vaikuttavuus on
välillisesti hyvin laajaa. Maanpuolustusjärjestöt ovat myös tehokas kanava
jäsenten siviiliammateissaan kehittämän asiantuntemuksen siirtämiseen
maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden hyödyksi – jos tämä ymmärretään ja
mahdollisuus osataan hyödyntää.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="mso-bidi-font-size: 12.0pt;">Arvoisat Uudenmaan Reserviläisjärjestöjen
edustajat, toivotan teille erinomaista alkanutta vuotta ja toivotan menestystä
turvallisuutta edistävän järjestötoimintanne</span> parissa.<o:p></o:p></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-16694717259641273962015-12-21T23:07:00.003-08:002015-12-21T23:07:53.096-08:00Virastotontun aarre
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;"><o:p></o:p></span> </div>
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Eräänä
hiljaisena joulukuun iltana, kun sammuttelin valoja virastostamme, kuulin
salissa hiljaista rapinaa. Sellaista, jonka kuulee juuri ja juuri, niin ettei
ole ihan varma kuuliko mitään. Päätin kuitenkin mennä tarkistamaan. Ketään
muita ei talossa ollut enää moneen tuntiin.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Rapinaa. Ja
jupinaa. Pimeässä huoneessa. En laittanut valoja. Varovasti kurkistin sisälle
ja jouluvalojen hämärrä valossa näin – tontun! Pieni mies kaivoi vanhan
kirjoituspöydän laatikoita tuskastuneen oloisena. ”Täällä sen piti olla. Ei se
ole täällä. Täällä se on ihan varmasti ollut. Ei se ole täällä,” tonttu jupisi
itsekseen. Astuin huoneeseen ja rykäisin. Tonttu työnsi lipaston laatikon
nopeasti kiinni ja jätti partansa väliin. ”Ai!”<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Laitoin valot
päälle. Hätäännys paistoi kutsumattoman vieraan valosta sokaistuneista
silmistä. Hän kiskoi partaa irti jumiutuneesta laatikosta epätoivoisena. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">”Rauhallisesti
nyt vaan. Ei ole mitään hätää. En tee sinulle mitään. Anna minun auttaa,”
rauhoittelin vierasta. Lähestyin pikkumiestä varovasti. Tonttu näytti hyvin
epäluuloiselta, kiusaantuneelta ja hieman pelokkaaltakin. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">”Mitä ihmettä
sinä teet täällä? Mistä sinä oikein olet tullut? Ja kuka sinä olet?” kyselin
samalla kun yritin varovasti avata laatikkoa satuttamatta pulaan joutunutta
tonttua.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Sain kuin
sainkin laatikon avattua. Hetken näytti, että vieraani pyyhältäisi saman tien
pakoon, mutta sitten hän henkäisi ja katsoi minuun varovasti. ”No, olen
paljastunut joka tapauksessa. Olen virastotonttu ja olen kadottanut aarteeni,”
hän aloitti.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Tonttu kertoi
asuvansa vanhan rakennuksemme vintillä, elelleensä siellä rauhallista eloa
lähes kahden vuosisadan ajan. Virastotonttu oli jäänyt eläkkeelle läänien
lakkauttamisen yhteydessä, aluehallintovirastojen aloittaessa. Olihan tuolloin
moni muukin perinne joutunut romukoppaan. Romukoppaan olivat joutuneet myös
tontut, joilla oli entisinä aikoina monia tärkeitä tehtäviä
lääninhallituksissa. Muut tontut olivat jo muuttaneet pois virastosta, mutta
tämä tonttu oli jäänyt vielä – ehkä vähän velvollisuudentunnostakin - hoitamaan
vihonviimeistä tehtävää, jouluilon sytyttämistä viraston väkeen.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">”Mitä sinä
sitten etsit?” kysyin tontulta. ”Aarrettani. Jouluilon sytytintä. Se on ollut
täällä samassa laatikossa kaikki nämä vuodet. Mutta nyt sitä ei ole missään.”
Tonttu kääntyi jälleen laatikon puoleen, kaivoi, käänsi ja kurkki papereiden
alle ja väliin. ”Millainen se on?” kysyin. Tonttu kuvaili sytytintä ja pian
muistin esineen, jonka olin tuolta laatikosta löytänyt ja vienyt huoneeseeni.
Utelias kun olen, olin uuteen taloon tultuani tutkinut jokaisen huoneen kaapin
ja laatikon. Pyysin tonttua odottamaan ja menin huoneeseeni. Ikkunalaudalla oli
viehättävästi tummunut tinainen pilli. Tai sellaiseksi sen olin kuvitellut. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Palasin tontun
luokse ja näytin esinettä. Hymy nousi pienen miehen kasvoille. Helpotuksen
huokauksen saattelemana hän iloitsi joulun pelastuneen. ”Et osaa edes
kuvitella, mitä tapahtuisi jos emme saisi sytytettyä jouluiloa. Syksy on
muutenkin ollut raskas. Viimeinenkin positiivisuuden pisara on käytetty
asiakastyössä. Tunnolliset virkamiehet ovat jaksaneet ja tehneet tosi kovaa
työtä. Jouluilon sytyttäminen on kuitenkin tärkeää paitsi virkamiehille niin
erityisesti heidän läheisilleen kotona. Kyllä kai sinäkin tiedät millainen voi
työstä väsynyt puoliso, isä tai äiti olla? Tai vaikkapa ystävä?” tonttu kysyi.
Ja kyllä, tiesin sen varsin hyvin. Itsekin olin jo miettinyt, miten jaksaa
vielä kerätä voimia joulun viettoon. Mieli tekisi vain nukkua.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Tonttu pyysi
minua mukaansa. Yhdessä nousimme portaat viraston vintille ja kävelimme ikkunan
luo. Ikkunalla oli kaunis lyhty. ”Tämä on jouluilo. Sytytetään se nyt yhdessä,
niin koko viraston väellä on mukavampi joulu”, tonttu sanoi. Hän napsautti
tinaista sytytintä ja iloinen liekki tarttui kynttilän sydämeen. Ja samalla
tunsin joulun täyttävän myös minun sydämeni. Aarre oli löytynyt.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Iloista joulua
ihan kaikille. Ja onnea tulevalle vuodelle 2016. Kiitos kuluneesta yhteistyön
ja tekemisen vuodesta. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">Terveisin Minna<o:p></o:p></span></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Arial",sans-serif;">PS. Aloitin
joulusatuperinteen vuonna 2005 Karkkilan kaupunginjohtajana kertomalla
kuntalaisille joulusadun kaupungin joulunavaustapahtumassa. Tämä on ensimmäinen
joulusatuni ylijohtajana.<o:p></o:p></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-3593639330081611242015-12-06T08:01:00.007-08:002015-12-06T08:01:52.754-08:00Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 Orimattilassa<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";"><o:p></o:p></span></span> </div>
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Hyvät naiset ja herrat, hyvät
juhlavieraat,<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Terveisiä Rovaniemeltä. Palasin eilen työmatkalta,
jossa yhdessä kollegoideni kanssa pohdimme suomalaisen aluehallinnon
tulevaisuutta. Tiukan kokousohjelman välissä meillä oli mahdollisuus tutustua
Lapin maakuntamuseon talven erikoisnäyttelyyn Wir waren Freunde – Olimme
ystäviä. Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940-1944. Näyttely
oli äärimmäisen vaikuttava. Se kertoi toisaalta lappilaisten ja saksalaisten
ystävyydestä toisen maailmansodan alussa ja toisaalta Lapin sodan karmeasta
lopusta, hävityksestä, jonka saksalaiset jättivät jälkeensä poistuessaan
maastamme.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Tuohon samaan ajanjaksoon liittyy myös
Orimattilan kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta merkittäviä tapahtumia
itäisen rajamme takana. Tunnette paremmin oman kuntanne historian, mutta
Orimattila on yksi eniten siirtoväkeä menetetystä Karjalasta vastaanottaneista
kunnista. Oma kirvulainen mummoni ehti muuttaa ennen sotaa, mutta hänen
siskonsa asettui niin ikään tänne Orimattilaan sodan jälkeen. Siitä johtuen
vietin paljon lapsuuteni kesiä täällä Orimattilassa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Hyvä juhlaväki,<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Kaiken tämän jälkeen Suomi pystyi
nousemaan. Tänä päivänä tämän hetken ongelmista huolimatta Suomi on osa
vaurainta Eurooppaa. Eurooppa puolestaan on osa vaurainta maailmaa. Sotien
jälkeen isämme ja äitimme jälleenrakensivat suursodan moukaroimasta Suomesta entistä
ehomman ja veivät työllään kansakuntamme rikkaimpien joukkoon. Kansa joka kärsi
sodasta lukemattomilla eri tavoilla, eheytyi vapauden, demokratian, yksilön
oikeuksien ja esimerkiksi naisten oikeuksien vahvistamisen maailmanlaajuiseksi
esikuvaksi. Ylpeilemme tänään maailman korkeatasoisimmasta opetuksesta,
puhumattakaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltomme laadusta. On totta,
että tämän hetken taloudelliset säästöt koettelevat hyvinvointimme rakenteita,
mutta niistäkin huolimatta olemme monella tavalla etuoikeutettuja.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Kansakuntamme se osa, joka kärsi ja teki
työtä, koki pohjattomilta tuntuvat menetykset kotonaan tai lähipiirissään
isänmaalle annettujen uhrien muodossa. Tuo sama joukko lähetti 80 000
lastaan naapurimaihin turvaan ja asutti neljäsataa tuhatta karjalaista
koteihinsa. Me suomalaiset muistamme hyvin miksi sota on suurin onnettomuus,
mihin ihminen tai kansa voi joutua. Suomessa monet perheet joutuivat luopumaan
jäsenistään kaatuneina tai sodan kauheuden rikkomina ja murtamina. Osa
menetyksistä koettiin rikkoutuneina perheinä - sotalapsista kaikkiaan
15 500 jäi pysyvästi uuteen kotimaahansa.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Kansakuntamme siis ymmärtää hyvin miksi
hädässä on autettava, miksi tarvitsijalle on tarjottava. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Moni on sanonut, autetaan ensin omiamme
ja katsotaan sitten muita. Jos tällä tarkoitettaan, että suojataan omiamme ja
suojataan vaurautemme eli kykymme tehdä hyvää myös muille – olen samaa mieltä.
Mutta jos tällä tarkoitetaan, että autetaan omiamme ja jätetään muut avutta –
en voisi olla voimakkaammin toista mieltä. On meidän vuoromme auttaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";"></span></span><br />
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Itsenäisen Suomen valmistautuessa kohta
koittaviin 100 -vuotisjuhliinsa, olemme tilanteessa jota joudumme pohtimaan
ristiriitaisin tuntein. Pelko on saapunut Eurooppaan, Pohjolaan ja Suomeen.
Pelko on tullut taloudellisena ahdinkona, huolena tulevaisuudesta. Pelko on
tullut huolena ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamasta vesikadosta. Pelko on
tullut sotina Euroopassa ja Euroopan lähialueella. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Tilanne Euroopassa on muuttunut
nopeasti. Vielä vuoden 2003 Europan Unionin turvallisuusstrategian johdannossa
todetaan, että ”Eurooppa ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä vauras, turvallinen
ja vapaa. Euroopan historiassa on 1900-luvun alkupuoliskon väkivaltaisen kauden
jälkeen seurannut ennen kokematon rauhan ja vaurauden aika”. Ajat ovat nyt
todella toiset. Turvallisuuden tilalle on astunut pelko.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Pelon seurauksena Suomeemme on saapunut
turvapaikanhakijoita. Pelko on vaarallinen asia. Pelkääjä tarttuu aseeseen ja
hyökkää silloin kun pitäisi rakentaa rauhaa. Ainoa asia joka on vielä pahempaa
kuin 100 viatonta uhria Pariisin kaduilla on 1000 viatonta uhria
sotatantereiden väistämättöminä siviiliuhreina. Viattoman siviiliuhrin isä,
äiti, puoliso, veli tai sisko radikalisoituu vihassaan viattoman uhrin vuoksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Hyvät naiset ja herrat,<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Eurooppaa ravistelee pakolaiskriisin
lisäksi kansainvälisen terrorismin uhka. Eräs tutkija listasi
kahdeksankymmentäluvulla kylmän sodan kauden kolmannen maailman sotien
menestystä kriisienhallintaoperaatioina ja havaintonaan opetti välttämään pitkittyneitä
konflikteja. Nykyisen uhkamme syyt ovat Lähi-Idän konfliktien sarjan koko
historiassa. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Sotataidon oppi-isä, kiinalainen Sun Tsu
totesi parhaimman kenraalin olevan sen, joka voittaa ilman taistelua. Nyt Pariisin
jälkeen on Euroopassamme todettava, että emme onnistuneet – ja meillä tarkoitan
koko länsimaisten, demokraattisten ja vauraiden valtioiden yhteisöä – ennaltaehkäisemään
sotaa terrorismia vastaan. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Terrorismin syyt eivät nouse väkivallan
ideologiasta. Terrorismin syyt ovat epätoivo, epäoikeudenmukaisuuden kokemus,
lähimmäisten kärsimyksen todistaminen, kokemus sorrosta joka ruokkii
epäinhimillisiä tekoja. Vauraiden länsimaiden strategiana on oltava nyt: Miten
hyökkäämme vauraudella kaikkialla terrorismin juurten kimppuun. Miten iskemme
hyvyydellä pahuuden kasvualustaan? Samalla kun meidän siis on hallittava
vallitseva kriisi mahdollisimman hyvin ja taitavasti, meidän on hallittava –
estettävä – tulevat kriisit. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Terrorismin torjuntaa tehdään monella
tavalla laajalla rintamalla. Pariisin ilmastokokous on myös terrorismintorjunnan
strategista tasoa. Jo nyt jotkut ilmastotutkijat arvioivat, että osasyyllinen
Lähi-Idän humanitaariseen kriisiin väkivallan lisäksi on ollut kuivuuden
aiheuttama.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Saamalla ilmastonmuutos
hallintaan, koetamme estää maapallon eräiden asuttujen osien muuttumista
elinkelvottomaksi. Maapallon asiasta on tullut kaikkien sen asukkaiden asia.
Ilmastonmuutoksen hallinnasta on tullut esimerkki maailmanlaajuisen
turvallisuuspolitiikan tarpeesta.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Olemme viime aikoina kansallisessa
turvallisuuspoliittisessa keskustelussamme puhuneet paljon
kokonaisturvallisuudesta – koska aikamme on sellainen mikä se on. Eurooppaa
ravistelee pakolaiskriisin lisäksi siis kansainvälinen turvallisuustilanne
Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa sekä jäätymisen merkkejä osoittava Ukrainan kriisi,
joka vaikuttaa voimakkaan jännitteisesti Euroopan ja Venäjän suhteissa.
Pariisin terrori-iskujen jälkeen luemme päivittäin uutisia Eurooppaa koskevista
uhkatilanteista samalla kun Eurooppa kokoaa sotilaallista koalitiota
kansainvälistä terrorismia vastaan.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Perinteisten
turvallisuustoimijoiden voimavarat ovat olleet keskustelun ytimessä ja tämä on
tärkeää – valtion erityinen tehtävä on yhteiskunnan turvallisuuden
ylläpitäminen.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Hyvät naiset ja herrat,<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Julkinen hallinto toteuttaa laajaa
turvallisuuskäsitystä ja kokonaisturvallisuutta useilla eri tasoilla. Minulla
on ollut ilo palvella kansakuntaamme julkisissa palvelurakenteissa –
kansanedustajana, kuntakentässä ja nyt valtionhallinnossa, joille näille
kaikille on arvoissa yhteistä suomalaisen oikeusvaltion toteutuminen,
demokratian ylläpitäminen – vapauden, vakauden ja vaurauden edistäminen
suomalaisessa yhteiskunnassa. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Kun nyt puhumme uusista peloistamme kansainvälisestä
terrorismista radikalisoitumisen kautta – teemme jatkuvasti parasta työtä
syrjäytymisen ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä vahvistaessamme
hyvinvointiamme julkisen hallinnon perustyöllä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Koko yhteiskunnan riskienhallinnassa tarvitaan
laajaa toimijoiden yhteistyötä. Ongelmien ennaltaehkäisy edellyttää tietoon perustuvaa
ennakointia. Viimeisen vuoden turvallisuushaasteet suomalaisessa yhteiskunnassa
alleviivaavat sitä, että olemme olleet oikealla tiellä. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Turvallisuuden vahvistamisessa ja
toteutumisessa tarvitaan kaikkia. Meillä jokaisella on tärkeä rooli tuossa
työssä, kotona isinä ja äiteinä, työpaikalla avainhenkilöinä sekä laajemmin
yhteiskunnassa vastuullisina ja tiedostavina keskustelijoina. Vallitsevassa
tilanteessamme esimerkiksi juuri nyt usealla tasolla keskeinen haaste on
turvapaikan saaneiden kotouttamisen onnistuminen, tällä turvaamme uusien
suomalaisten nopean siirtymisen Suomen hyvinvoinnin vahvistajiksi sekä
ehkäisemme syrjäytymisen riskit. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Julkinen keskustelu on Suomessa koventunut.
Sosiaalisen median nimettömyydessä heitellään uhkauksia ja vihapuhetta kuin
ennen syrjäkuppiloiden peräpöydissä. Kun jokainen voi tänään toimia mediana,
myös sananvapauden harjoittajan vastuu on kasvanut. Sananvapautemme on pyhä ja
arvokas asia demokratian ja oikeusvaltion vahvimpina ilmentyminä. Toivon
kovasti, että sanan ja kokoontumisvapauden harjoittajat tänään mittelisivät
vain näkemystensä perustelujen vahvuudella. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Suomalaisten on yhteisesti tuomittava
jyrkästi kaikenlainen väkivaltaisuus, henkinen ja fyysinen, sekä toisten
omaisuuden tuhoaminen millään verukkeella. Meidän on tuomittava myös rasismi.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><o:p><span style="font-family: "calibri";">R</span></o:p></span><span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">asismi on käsite, jossa ihminen
luokitellaan jonkin ominaisuuden mukaisesti. Vielä viisikymmenluvulla mm.
Heikki Waris kuvasi 1952 julkaistussa tutkimuksessaan: Hämäläiset ovat jäykkiä,
jäyhiä ja harvapuheisia, mutta luotettavia, asiallisia ja työteliäitä.
Topeliuksen Maamme-kirja toteaa että karjalainen on vilkkaampi,
iloluontoisempi, uteliaampi, puheliaampi ja ystävällisempi kuin muuta
maanmiehensä, mutta myös koreilunhaluisempi, kerskaavampi ja hyvin taipuvainen
kauppaan. Kaikki luonnehdintoja, jotka eivät esimerkiksi meillä viranomaisessa
olisi enää mitenkään mahdollisia. Olennaista on, että karjalainen kulttuuri
rikastutti uuden asuinseutunsa ja teki taas suomalaisuudesta jalostetumpaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Hyvät ystävät, meidän on löydettävä
kanavat rakentavaan keskusteluun. Ehkä voisimme kokeilla uudenlaisen rakenteen
synnyttämistä julkisiin kohtaamisiin. Marssittakaamme ongelmien vastakkaiset
näkemykset parhaine puhujineen toisiaan vastaan julkisiin esiintymisiin,
haastakaamme parhaat perustelut esiin. Menetelmä on tuttu vaalitenteistä, mutta
puolueiden puheenjohtajien lisäksi keskusteluun kutsutaan kulloisenkin haasteen
kannalta olennaiset tahot. Keskustelut toistettaisiin muutaman kerran vuodessa
joka vuosi – ei vain vaalivuosina.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Lähi-Idässä on käynnissä sisällissota,
joka kääntää ihmisiä toisiaan vastaan ja murtaa mieliä. Kotinsa ja perheensä
menettänyt, pahuutta todistanut tarvitsee apua paitsi suojan ja ravinnon
muodossa, myös rakentamaan minuutensa uudelleen. Jos uudelleenrakennus tapahtuu
pelossa ja vihamielisessä ympäristössä – korjaus ei onnistu. Jos annamme
turvallisen – suomalaisen – kodin, olen varma, että saamme suomalaisuuteen
uusia rikkauden lähteitä. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Meidän on uudessa ajassamme löydettävä
ihmisyys ja esi-isiemme lähimmäisenrakkaus uudelleen. Suomi voisi ottaa
huomattavasti nykyistä aktiivisemman roolin kansainvälisessä
turvallisuustyössä. Voisimme kertoa tarinamme kansakuntamme vaikeiden
alkuaskeleiden kautta. Keinona voisi olla uhrausten ja ankaran työn kautta
rakennetun yhteiskunnan rakennuspiirustusten vieminen kaikkialle sinne, missä
tiekarttaa tarvitaan. Tämä on tehtävä, ei neuvoen, vaan vain onnestamme
iloisina - nöyränä esimerkkimme kertoen. Ja kun esimerkki on kerrottu, annetaan
myös konkreettista apua. Kohdennetaan hyvinvointihankkeita sinne, missä sitä
kipeimmin tarvitaan - voiteeksi sydämen hyvyydelle. Kun tuo apu viedään
kotimaisten yritysten palveluina, rakennetaan hyvyyden pesäkkeistä sillanpäitä
myös uudelle kansalliselle kasvulle. Hyväntekijät muistetaan ja erityisesti
hyvä työ tekijäänsä kiittää.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p></span><span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Hyvät ystävät,<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Lopuksi on kiitosten aika. Me aikamme
aktiiviset kansalaiset arjen aherruksen lomassa usein ja ymmärrettävästi
kohdennamme huomiomme päivän haasteisiin, huolehdimme huomisesta ja kiihtyvässä
kehityksessä vauhtimme vastuissamme lisääntyy tasaisesti. Itsenäisyyspäivänä
juhliessamme vapauttamme, vakauttamme ja vaurauttamme kiitämme tämän kaiken
mahdollistajia, kansakuntamme rakentajia, sotavuosien onnettomuuden voittajia,
sotiemme veteraaneja ja yhteiskuntamme jälleenrakentajia – isoisiämme ja
–äitejämme – joista moni vielä on joukossamme muistuttamassa arvojemme
perustasta, voimamme syvyydestä. Luotamme nuorisoomme taas meitä viisaampina
oppimaan kokemuksistamme. Koemme vastuumme perinnöstä suurena velvoitteena ja
innoittajana pyrkiessämme parempaan huomiseen itsenäisyyttämme juhlien.</span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="font-family: "calibri";">Toivotan kaikille mitä parhainta itsenäisyyspäivää.
<o:p></o:p></span></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-55086373295586721602015-09-08T07:18:00.000-07:002015-09-08T07:18:19.684-07:00Ristiriitaisissa tunnelmissa<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
Onneksi ei aina tarvitse olla ehdotonta mielipidettä kaikista asioista. Niin kuin nyt esimerkiksi tästä turvapaikanhakijoiden vyörystä Suomeen ja Eurooppaan. Seuraan tilannetta hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa.</div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
<br /></div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että hädässä olevia pitää auttaa. Voin vain kuvitella mitä tuskaa kotimaansa pelossa tai köyhyydessä jättäneet ihmiset kokevat. Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta on vaikea kuvitella, että olisi lottovoitto joutua jättämään kotinsa ja perheensä ja joutua kylmään pohjoiseen maahan, täysin vieraaseen kulttuuriin. Kaikki eivät selviä matkasta hengissä, perheet hajoavat ja traumat jättävät ikuiset jälkensä.</div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
<br /></div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
Otin eilen kantaa maahanmuuton riskeihin. Totesin, että suurimman uhan muodostaa suomalaisten keskuudessa syntyvät ääri-ilmiöt, rasismi ja väkivaltaisuus. Lausuma oli tarkoituksella kärjistetty ja teki tehtävänsä provosoimalla sosiaalisessa mediassa lievästi sanottuna värikästä keskustelua. Ovatpa aktiivisimmat innostuneet lähettämään ihan henkilökohtaista sähköpostiakin. Kielenkäyttö synnyttää kylmiä väreitä. </div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
<br /></div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
Polttopulloja vastaanottokeskusten pihalle heittelevät suomalaiset pelottavat minua ihan ihan oikeasti. Lyhyellä tähtäimellä riskit liittyvät juuri meihin suomalaisiin ja meidän kykyymme sopeutua muutokseen. Pitkällä tähtäimellä riskejä ovat myös terrorismin soluttautuminen maahamme ja kotoutumisen epäonnistuminen.</div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
<br /></div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
Suvaitsevaisuudestani huolimatta on pakko myöntää, että ymmärrän myös ainakin joitakin maahanmuuton ärtymystä aiheuttavia syitä. Suomen talous on heikossa hapessa, valtiontaloudessa on tiedossa isoja kansalaisten arkea koettelevia leikkauksia ja työttömyys jäytää suomalaisten hyvinvointia ja itsetuntoa. Kriisi ei olisi voinut tulla meidän suomalaisten kannalta juuri ikävämpään ajankohtaan. Valitettavasti kriisit eivät kuitenkaan kysy sen enempää aikaa kuin paikkaakaan. Kiusaus asettaa turvapaikanhakijoiden tuki ja omien heikoimpien kansalaisten pärjääminen vastakkain on suuri.</div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
<br /></div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
Empatian tunteita ja auttamishalua herättävät helposti pienet lapset, äidit ja vanhukset. Työikäiset terveet miehet turvapaikanhakijoina herättävät ärtymystä myös minussa vaikka kuinka yritän taistella tuota tunnetta vastaan. Mikä minä olen tuomitsemaan kun en tunne jokaisen tarinaa. Eikä minun tarvitsekaan tuntea. Sitä varten meillä ovat vastaanottotoimintaa tekevät viranomaiset, jotka parhaansa mukaan selvittävät, onko avuntarve todellinen. Ja jollei ole, pikakäännytys toivottavasti toimii.</div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
<br /></div>
<div style="-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px; text-decoration: -webkit-letterpress;">
Tilanne on uusi niin koko Euroopassa kuin erityisesti Suomessa. Vastaavaa kansanvaellusta ei ole nähty toisen maailmansodan jälkeen. Siksi sitä on niin vaikea ymmärtää ja ehkä jopa hyväksyä. On vain yritettävä. Ristiriitaisissa tunnelmissa.</div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-18516968636395438052015-09-03T04:28:00.003-07:002015-09-03T13:06:01.301-07:00Vale, emävale, tilasto<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yksi helpoimmista säästökohteista on virkamieskunta. Näin tuntuu
moni ajattelevan. Viimeksi teemaan tarttui A-P. Pietilä, Etelä-Suomen Median
julkaisujohtaja ja pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava
päätoimittaja. Pietilä ihmetteli laajalle levinneessä kolumnissaan
virkamieskunnan suuruutta. 530.000 virkamiestä julkisen hallinnon
palveluksessa. Kamalan paljon. Virkamiesten työaikaa pidentämällä, pärjätään
hänen mukaansa jopa 15.000 virkamiestä vähemmällä. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Voi olla. En ryhdy siitä väittelemään. Myös minun mielestäni
meillä virkamiehillä on pitkät lomat ja ilman muuta niistä pitää pystyä
neuvottelemaan.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Mutta ketä ovat nuo sadat tuhannet virkamiehet? Kunnissa ja
kuntayhtymissä työskenteli viime vuonna 430.000 virkamiestä tai työntekijää,
valtiolla vajaat 80.000. Määrä on pienentynyt viime vuosina rajusti. Vuonna
2000 valtion leivissä oli 124.000 palkansaajaa. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Valtio ja kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet ja
yhtiöittäneet runsaasti toimintojaan. Yhä useamman entisen virkamiehen
työasussa lukee tänä päivänä ISS, L&T, CGI tai jotain muuta vastaavaa. Yhä
harvemmin julkishallinnon palkkalistoilta löytyy enää siivoajia,
vahtimestareita, kuljettajia tai it-henkilöitä. Tämä vääristää myös
palkkatilastoja. Pietilän kolumnissa todettiin, että julkishallinnon palkat
ovat nousseet yksityistä sektoria nopeammin. Mikään ei kuitenkaan valehtele
enemmän kuin keskiarvo. Kun esimerkiksi valtion työpaikat ovat vähentyneet ja
jäljelle jäävät vain korkeasti koulutetut tietotyöläiset, keskimääräiset ansiot
tilastoissa todellakin ovat nousseet. Yksittäisten virkamiesten tilinauhoissa
ei kuitenkaan ole tapahtunut radikaalia muutosta. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Valtion työpaikoista 40 prosenttia sijoittuu ns.
turvallisuustoimintaan eli suurimmat ammattikunnat työskentelevät
puolustusvoimissa, poliisissa, rajavartiostossa ja rikosseuraamusvirastossa eli
vankiloissa. Valtion aluehallinnossa työskentelee 8.000 virkamiestä, joista
1.200 aveissa ja loput elyissä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Suurin osa noista parjatuista virkamiehistä työskentelee
kunnissa ja kuntayhtymissä. Suurin ammattiryhmä ovat 115.000 terveydenhuollon
ammattilaista kuten sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Lääkäreitä on julkisella
sektorilla noin 16.000. Opetusalalla toimii yli 70.000 virkamiestä ja
sosiaalihuollossa 50.000 esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluissa. Kuntien
hallintotehtävissä on arvioitu olevan noin 40.000 työntekijää. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Reiluun puoleen miljoonaan julkishallinnon työntekijään
mahtuu siis monenlaisia ammattilaisia. Yhteistä heillä kuitenkin on, että he tekevät
tärkeää työtä kansan ja kuntalaisten palveluksessa. Ihan jokainen. Turhia
ihmisiä ei ole. Turhia tehtäviä saattaa olla, mutta ei ole työntekijöiden
vastuulla vaan valtion ja kuntien päätöksentekijöiden.<o:p></o:p></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-78123969627402494412015-09-01T07:54:00.000-07:002015-09-01T08:00:38.739-07:00Hyvän johtamisen vallankumous<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Osallistuin viime viikonloppuna Suomen Partiolaisten
Johtajatulet-tapahtumaan, jossa 1600 suomalaista partiojohtajaa ja
johtajaikäistä vaeltajaa kokoontui yhteen pohtimaan johtamista ja kehittymään
siinä paremmiksi. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tapahtuma oli yksi partiotaipaleeni hienoimpia kokemuksia.
Johtajatulilla yhdistyi partion tärkeimmät elementit. Opittiin uutta, koettiin
elämyksiä, tutustuttiin uusiin ihmisiin sekä tavattiin vanhoja tuttuja.
Viikonlopun aikana puhalsin ilmapalloon johtamisajatuksia, makasin satojen
partiolaisten kanssa avoimen tähtitaivaan alla muistellen parhaimpia
partiohetkiäni, biletin vesiselvänä johtajaikäisen tyttäreni kanssa metsädiscossa,
nukuin parhaimpien partioystävieni kanssa kylkikyljessä yhteisessä teltassa,
saunoin telttasaunassa, kypsensin ankanrintaa trangialla ja jaoin sadoille
ruokaa leirikeittiössä. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Huikean hienojen elämysten lisäksi tapahtumalla oli toinen
vieläkin tärkeämpi tavoite; käynnistää suomalaisen johtamisen vallankumous. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Suomen Partiolaisten puheenjohtaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Anna Munsterhjelm </b>on kiteyttänyt tavoitteen loistavalla tavalla: ”Tässä
maassa tarvitaan lisää hyvää johtajuutta. Tarvitsemme lisää niitä tyyppejä,
jotka nostavat ikävissäkin tilanteissa käden pystyyn ja sanovat, että minä voin
hoitaa tämän, tulkaa mukaan, pidän teistä huolta. Tarvitsemme heitä, jotka
näkevät, missä on maali ja osaavat rakentaa kaikille mahdollisimman hyvän
reitin sitä kohti.”<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Annan johtopäätös oli, että hyvään johtajuuteen tarvitaan
hyviä johtajia. Siksi hän yhdessä muiden tapahtuman tekijöiden kansa päätti
aloittaa vallankumouksen omista joukoista ja koota Suomen partioaikuiset
yhteen.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Olen tehnyt johtamista työkseni pian 12 vuotta ja sitä ennen
toiminut johtajatehtävissä lukuisissa luottamustehtävissä. Partiojohtajana aloitin
jo paljon aikaisemmin 13-vuotiaana partiojohtajana. Olen opiskellut johtamista
yliopistossa ja käynyt useita eripituisia johtamiskoulutuksia. Kaikesta
kokemuksestani huolimatta sain viikonlopulta valtavan paljon. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tapahtuman ydin oli lähes kuudessakymmenessä workshopissa,
jossa opittiin ja keskusteltiin johtajuudesta. Omissa workshopeissani
pohdittiin ammattikonsultin avulla johtajan ajanhallintaa ja Mikkelin
hiippakunnan piispan johdolla johtamisen arvoja ja niiden näkymistä omassa
toiminnassamme. Teemoina oli tarjolla lisäksi palautteen antamista, itsensä
johtamista, laatuajattelua, karismaa, konflikteja ja paineen alla johtamista,
monikulttuurisuutta, mentorointia, työhyvinvointia, ryhmän resurssien
hyödyntämistä ja paljon paljon muuta. Tarjonta olisi tuonut uutta ajateltavaa
kenelle tahansa ammattijohtajalle, puhumattakaan tapahtumaan osallistuneista
nuorista johtajista.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Monista partiojohtajista on tullut myöhemmässä
elämänvaiheessa ammattijohtajia. Ja päinvastoin. Yllättävän monelta johtajalta
löytyy taustalta partioharrastus. Partio kasvattaa tietynlaisia johtajia,
joiden tekemisessä heijastuvat partioihanteet ja kasvatustavoitteet. Tärkeitä
asioita ovat <span style="mso-ascii-font-family: Calibri; mso-hansi-font-family: Calibri;">ihmisyyden näkeminen arvokkaana, erilaisuuden näkeminen rikkautena,
kykyä asettua toisen asemaan, yhteisvastuullisuus, reiluus ja omien tunteiden
ja mielipiteiden ilmaiseminen tilanteeseen sopivalla tavalla. Tärkeää on myös
kyky toimia ryhmässä ja ryhmää laajemmassa organisaatiossa, halu osallistua
yhteisten asioiden hoitamiseen, oman ja muiden kulttuurien arvostus sekä kyky
ymmärtää itsensä osaksi paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteisöä. Ei
hassumpia tavoitteita ihan kenen tahansa suomalaisen tavoiteltaviksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="mso-ascii-font-family: Calibri; mso-hansi-font-family: Calibri;">Suomessa on noin 55.000 partiolaista. Lähes kymmenen prosenttia heistä
on käynyt partiojohtajakoulutuksen. Tämä joukko toimii erinomaisina
muutosagentteina suomalaisen johtamisen vallankumouksessa. Ja tuota
vallankumousta Suomessa tarvitaan enemmän kuin kipeästi. Suomalainen
yhteiskunta huutaa hyvää johtamista perään. Sitä kaipaa niin työelämä kuin
poliittinen päätöksenteko. Nyt tarvitaan vastuunottoa ja yhdessä tekemistä,
juuri niitä asioita, jotka meille partiolaisille ovat perusasioita.</span><span style="font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9pt; line-height: 107%;"><o:p></o:p></span></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-40021609030415439542015-08-21T02:50:00.000-07:002015-08-21T02:50:42.639-07:00Hyvä paha valvonta
<span style="font-family: Calibri;">Luonani kävi alkuviikosta hyvin väsynyt yrittäjä. Hän halusi
puhua normeista. Eteläsuomalainen rakennusfirman toimitusjohtaja koki, että
häntä käsitellään jatkuvasti rikollisena, vaikka hän parhaansa mukaan yrittää
rakentaa suomalaisille taloja, työllistää useita ammattilaisia, maksaa veronsa
ja yrittää kaikin puolin pitää kiinni rakentamisen laadusta ja
työntekijöittensä hyvinvoinnista. <o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Työmaalla oli käynyt työsuojelutarkastaja. Työmaalta ei
löytynyt kirjallista tavaransiirtosuunnitelmaa kun omakotitalon pienellä
työmaalla tavarat kulkevat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja
suunnitelmat on työnjohtajan korvien välissä. Työmaalta ei löytynyt kirjallista
luetteloa vaarallisista aineista kun vaarallisimmat aineet ovat tavanomaisia
maaleja. Ja välipohjassa työskentelevillä työmiehillä ei ollut valjaita koska
valjaat olivat jatkuvasti tiellä ja aiheuttivat kompastumisvaaran.
Tarkastuksella sovittiin, että yrittäjä valvoo taas yhden kesäyön ja kirjoittaa
nuo kirjalliset suunnitelmat, vaihtaa rakennustelineet saksinosturiin ja pojat
laittavat välipohjassa turvavaljaat ja yrittävät olla kompastumatta. Tarkastaja
lupasi perua uhkasakon kun asiat ovat kunnossa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Virastossamme on työsuojeluosasto. Kävin kesällä
tutustumassa kenttätyöhön ja pääsin työsuojelutarkastajan kanssa kiertämään rakennustyömaita.
Tarkastuksilla näki tekemistä aivan laidasta laitaan. Oli erinomaisia työmaita,
joissa asiat ja asenteet olivat kunnossa. Ja oli työmaita, joissa oikein mikään
ei ollut kunnossa. Varsinkaan asenteet. Ihaillen seurasin tarkastajamme työtä,
maalaisjärjen käyttöä ja rakentavaa asennetta. Pahimpiin epäkohtiin puututtiin,
muuten ohjattiin ja sovittiin. Yhtään niuhottamista tai uhkailua en havainnut. Se
ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sellaistakin joskus voisi sattua. En yhtään
epäile yrittäjien kertomuksia, tai ainakaan kaikkia kertomuksia. Osa lentävistä
legendoista on toki välillä väritetty kaikilla paletin väreillä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Mutta niin yrittäjät kuin tarkastajatkin ovat erilaisia.
Ihan varmasti löytyy tarkastajia, jotka ovat väärässä ammatissa. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Työsuojelutoiminnan alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut
kiusata yrittäjiä, vaikka se monesta siltä tuntuukin. Työturvallisuudesta
huolehtiminen suojaa sekä työntekijää että yrittäjää. Työntekijä haluaa päästä
turvallisesti illalla töistä kotiin. Yrittäjälle taas kunnossa olevat
työsuojeluasiat ovat oikeusturva tilanteessa, jossa jotain on päässyt
sattumaan. Piittaamattomuus ja huolimattomuus työantaja-asemassa saattaa johtaa
oikeusistuimissa koviinkin tuomioihin, jotka pahimmillaan kaatavat koko
yrityksen.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö säätelyssä ja
niihin perustuvissa vaatimuksissa olisi menty liian pitkälle. Ensinnäkin isojen
ja pienten yritysten välillä on eroa. On kummallista, että kahden hengen
pitopalvelun pitää täyttää samat vaatimukset kuin kymmenien työntekijöiden
laitoskeittiön. Erilaisilla normeilla on suora yhteys yritysten kustannuksiin, kilpailukykyyn
ja sitä kautta työllisyyteen. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Pohjimmiltaan on kyse luottamuksesta. Me elämme
valitettavasti tällä hetkellä epäluottamusyhteiskunnassa. Sen sijaan, että
lähtökohtana olisi luottamus, perustuu lainsäätömme epäluottamukseen. Kun yksi
toimii väärin, 99 kärsii tiukasta säätelystä. Ahtaat normit eivät jätä tilaa
ajattelulle, innovaatioille tai edes maalaisjärjelle. Tuossa ahtaassa välissä
työskentelevät paitsi yritykset niin tosi asiassa myös virastomme valvovat
virkamiehet. <o:p></o:p></span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-3410089854248537292015-08-13T03:30:00.000-07:002015-08-13T21:42:58.762-07:00Jos olisin pääministeri<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Muiden suomalaisten rinnalla olen seurannut
yhteiskuntasopimusneuvottelujen haparoivia ensi askelia. Välillä tuntuu, että
aloitteiden tekijät rynnivät kuin norsut lasikaupassa. Ja toisaalta tuntuu,
että laajempi osanottajakunta on vetäytynyt siilipuolustukseen korviaan
kouristuksenomaisesti pidellen. Puhe kulkee kaukaa ohi. Ja minua harmittaa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Ei näin! Asiat kannattaisi tehdä ihan toisin. Olisi
kannattanut tehdä niin alusta asti. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Jos minä olisin pääministeri, kutsuisin kaikki asianomaiset
työpajaan ja ideariiheen. Käskisin jättämään harmaat puvut ja pönäkät tittelit
kotiin ja tulemaan paikalle avoin mielin uutta etsimään. Paikaksi en missään
nimessä valitsisi valtioneuvoston linnaa enkä edes hotelli Korpilahden jäykkää
auditoriota vaan rennon luovan ympäristön.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Porukka jaettaisiin sekalaisiin ryhmiin ja laitettaisiin
puhtaalta pöydältä kuvaamaan, missä me nyt olemme ja miten olemme sinne
tulleet. Kun nykytilasta olisi yhteinen näkemys, asetettaisiin tavoitteet
yhdessä. Jälleen puhtaalta pöydältä. Ei syötettäisi valmiiksi annettua viiden
prosentin tuottavuustavoitetta vaan yhdessä mietittäisiin missä tilanteessa
kansantaloutemme, vientimme, työelämämme ja yhteiskuntamme ylipäätänsä pitäisi
olla viiden vuoden kuluttua. Asetettaisiin tavoitteet aidon oikeasti yhdessä. Ehkä
saattaisimme päätyä kurkottamaan jopa pidemmälle. Tai keksiä uusia vielä
parempia tavoitteita, joita itse on olisi osannut edes ajatella.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Ja tärkeimpänä jokaiselle tehtäisiin kysymys, mitä minä ja
minun edustamani taustaryhmä on valmis osaltaan tekemään, jotta tuohon
tavoitteeseen päästään. Ei siis veitsi kurkulla vaadittaisi antautumaan vaan
jokaiselle tarjottaisiin mahdollisuus osallistua. Kuunneltaisiin toisia ja
mietittäisiin, mitä voisimme tehdä toistemme tavoitteita tukeaksemme. Olisiko
asiamme ja agendamme yhdistettävissä? Ja mihin sillä tiellä päädyttäisiin ja
riittääkö se? Mitä tarvitaan lisää ja voinko minä venyä vielä vähän lisää? Ainoa
vaatimus olisi, että jokaisen on osallistuttava.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Näin minä sen tekisin, jos olisi pääministeri. Mutta en ole. </span></div>
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-581538126662476804.post-26613653039097372402015-02-23T03:55:00.003-08:002015-02-23T03:55:58.339-08:00Mikä ihmeen aluehallintovirasto?<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen työskennellyt Etelä-Suomen aluehallintovirastossa kohta kaksi kuukautta. Valtioneuvosto nimitti minut viime syksyä virkaani samana päivänä kun sosiaalisessa mediassa puhkesi niin sanottu Wiski-gate. Ystäväni ja tuttavani oppivat kerta heitolla tuntemaan tulevan työnantajani. Vai oppivatko sittenkään? </span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Aluehallintovirasto eli lyhyemmin AVI tunnetaan julkisuudessa virastona, joka kieltää kaiken järkevän toiminnan järjettömillä kielloilla. Ja vielä veronmaksajien rahoilla. Mihin ihmeeseen tällaista viranomaista tarvitaan?</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lainsäädäntö määrittelee aluehallintovirastojen tehtäväksi alueellisen yhdenvertaisuuden edistämisen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus ja valvontatehtäviä hoitamalla.Visionamme on, että "Suomi on tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta". Aluehallintoviraston roolina tuon tavoitteen toteuttamisessa on olla "yhdenvertaisuutta edistävä, asiakkaiden, kumppaneiden ja työntekijöiden arvostama, eettisesti toimiva monialainen asiantuntija ja yhteistyökumppani".</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteuttaa noita tavoitteita alueella, jolla asuu noin 2,3 miljoonaa asukasta eli yli 40 prosenttia suomalaisista. Alueellamme toimii viisi maakuntaa ja 64 kuntaa. Työllämme on suuri vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisten elämään.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Aluehallintovirastojen toimintaa ohjaa koko joukko lainsäädäntöä ja asetuksia, kahdeksan eri ministeriötä ja hyvin yksityiskohtainen tulossopimus. Tehtävämme ja päätösvaltamme on tiukasti normiohjattua.Virkamiesten tehtävänä on lupien ja valvonnan avulla varmistaa lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen. </span><br />
<span style="font-family: Arial;"></span><br />
<span style="font-family: Arial;">Virastomme arvoja ovat asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja yhteistyöhakuisuus. Avien kanssa on helppo asioida silloin kun asiat ovat kunnossa. Pystymme olemaan varsin nopeita ja joustavia silloin kun asiakas on ymmärtänyt toiminnan tavoitteet ja reunaehdot. Toimintamme vaikuttaa varmasti joskus ihan päättömältä ja virkamiehemme pikkutarkoilta pilkunviilaajilta. Juuri tuollaiselta asiat näyttävät ihan varmasti silloin kun iltapäivälehdissä kerrotaan osatotuuksia ja haetaan myyviä otsikoita. Entisenä toimittajana tiedän, että mikään ei pilaa hyvää skuuppia yhtä tehokkaasti kuin faktojen tarkistaminen.</span><br />
<span style="font-family: Arial;"></span><br />
<span style="font-family: Arial;">Aluehallintovirastojen toimintaa tunnetaan todella huonosti. Se ei ole ollut tavoitteemme. Ei kaikkien tietysti tarvitse kaikkea meistä tietääkään, mutta ainakin itse toivoisin suomalaisten tietävät kuinka hienoa työtä virkamiehemme tekevät puolustaessaan kansalaistemme oikeuksia toimiviin ja laadukkaisiin yksityisiin ja julkisiin palveluihin.</span><br />
<span style="font-family: Arial;"></span><br />
<span style="font-family: Arial;">Sen vuoksi olen aloittanut pitämään tätä blogia. Yritän kertoa täällä toimintamme kannalta ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä, joiden uskoisin kiinnostavan myös virastomme ulkopuolella. Blogin lisäksi työstäni voi lukea myös Facebookista sivulta <a href="http://www.facebook.com/avijohtaja">www.facebook.com/avijohtaja</a> .</span><br />
<span style="font-family: Arial;"></span><br />
Minna Karhunenhttp://www.blogger.com/profile/11512639154407933759noreply@blogger.com0